Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
»Teillä oli koko porstua täynnä ihmisiä, ja ne juttelivat ja haukkuivat kuin rengaskoirat ja sanoivat, että te olitte vanha pöllö, kun otitte Fritsin mukaanne.» »Siitä minä en välitä. Aja, Juhani!» Ja nyt sitä lähdettiin eteenpäin ulos avaraan maailmaan, ensiksi läpi metsän. »Niin», sanoi lukkari, »mitä minun taas pitikään sanoa; hauskaa sentään on matkustella, erittäinkin kun on kukkaro täysi.
"Teillä oli koko porstua täynnä ihmisiä, ja ne juttelivat ja haukkuivat kuin rengaskoirat ja sanoivat, että te olitte vanha pöllö, kun otitte Fritsin kanssanne". "Siitä en minä pidä väliä. Aja päälle, Juhani." Ja nyt sitä lähdettiin eteenpäin ulos avaraan maailmaan, mutta ensiksi läpi metsän.
»Tunnetko sinä minut, Henrikki? Isä, etkö tunne Henrikkiä. Sehän on pastorin Henrikki. Ja sainkin minä sinut tavata juuri täällä!» Fritsin matkatoverit tulivat lähemmäs. Ukko Swart astui etunenässä. »No hyvät ystävät!» sanoi hän. »Olipa nyt erinomainen onni että sinun jalkahihnasi menivät poikki, jotta saimme tavata pastorin Henrikin!»
"Niin pahasti ei sentään, luullakseni, olisi minulle tapahtunut", sanoi Swartin emäntä. "Mutta ettekö tahdo tulla minun kanssani vähän, naapuri? Minulla olisi teille jotakin sanomista", sanoi hän lukkarille, vetäen häntä syrjään tuvan nurkkaan. Eukko rupesi siellä lukkarille kertomaan tehneensä sen päätöksen, että Fritsin ja Dorotean pitäisi mennä toinen toisensa kanssa naimisiin.
"No, sen sinä mahdat hyvin tietää, naapuri", arveli Swart. "Olithan sinä hänen komentonsa alla". Blücherin kuvapatsaan luota tultiin vanhan Fritsin luo, jota Witt aina salaa oli vihannut. Frits oli suututtanut häntä jo ennenkuin Witt oli syntynytkään, syystä että hän oli ottanut Wittin äidin-isän sotamieheksi.
»No mitä se sitten oli? Kerro, sen Jöröjanne! Anna kuulua!» »Jos te rupeatte torumaan, isä, niin saa Kalle itse kertoa, kuinka se tapahtui. Minä tiedän vain, että minun täytyi hypätä.» »No, Kalle», sanoi Swart, »tules tänne. Kuinka se oli?» Kalle, joka allapäin oli seisonut Fritsin takana, astui nyt hiljaa esiin. Herranen aika, miltä poika näytti!
"No, Kalle", sanoi Swart, "tules tänne. Kuinka se oli?" Kalle oli asettunut seisomaan Fritsin taakse, nyt hiipi hän hiljaa esille. Herranen aika, miltä hän näytti! Toisesta syrjästä etupuolelta oli hänen nuttunsa sininen takki, toisesta syrjästä se näytti vaan liiviltä ja takaaltapäin näytti se siniseltä hännystakilta. "Poika", sanoi ukko Witt, minkälainen sinä olet?"
Frits meni porstuaan, sielläkään ei ollut ketään, hän meni kamarin ovelle ja nosti sen säppiä, ja hänen avatessaan ovea istui Dorotea ikkunan ääressä ja Fritsin äiti istui hänen vieressään; hän oli laskenut käsivartensa tytön kaulaan ja taputteli häntä poskelle ja oli niin syvään vaipunut keskusteluun, ettei hän kuullut poikansa astuvan huoneesen.
"Rauhoitu, rakas Dorotea", sanoi hän, "kyllä minä ukkoa läksytän, kun hän tulee takaisin maailman-matkoiltaan. Hän on lähettänyt pojan meiltä, ja hän on myös saava toimittaa hänet takaisin, ja jos hän ei tahdo, niin minä laulan semmoista virttä hänelle, että hän tulee lauhkeaksi kuin lammas". Yht'äkkiä sai eukko nähdä Fritsin.
Päivän Sana
Muut Etsivät