Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025


Fleming wetäsi wähän ikäänkuin häpsähtäen päätänsä taaksepäin mutta nauroi kuitenkin iwallisesti. "Ja tuolla helmellä sinä luulet parantawasi jokaisen taudin?" sanoi hän.

Ylipäällikkö Tukholmassa, Herman Fleming, oli saanut osaksensa Menelaon osan ja hän osasi ihmetyttävällä todenmukaisuudella kuvata tämän onnettoman kuninkaan syvää mielenliikutusta sinä hetkenä kuin hänelle ilmoitettiin tuo uhkarohkea teko, että Troijalainen prinssi oli vienyt mukanansa hänen ihmeen-ihanan vaimonsa.

"Herra parooni vastasi kapteeni tyynesti, pelkäämättä katsoen ylipäällikköä silmiin minä en tiedä milloinkaan tahallani tehneeni itseäni velkapääksi sellaiseen rikokseen, josta minua syytätte." "Te ette tahtone kieltää yöllistä tekoanne?" kysyi Fleming. "En, enpä suinkaan.

Otan teidät todistajiksi, hyvät herrat, että minun luotini se kuitenkin oli, joka teki tuon leveän naarmun pukarin tuuheaan turkkiin. Mutta toiste, Fleming, täytyy sinun antaa minulle parempi keihäs, ja sen pitää olla pyökistä tahi tammesta, eikä niinkuin tuo aapistikku, koivusta.

Kauvan viipyi Fleming kuningattaren luona, ja everstiluutnantin kärsiväisyys oli katkeamaisillaan, etenkin koska hän halusi olla saapuvilla kokouksessa, johon "P.C.G. seura" tänä iltana kokoontui. Hän oli jo päättänyt muitta mutkitta lähteä pois, kun ylipäällysmies samassa silmänräpäyksessä tuli ulos kuningattaren huoneesta, nähtävästi hyvin mielenkiihkossa ja levottomana.

Sen lisäksi luuli hän oman virka-arvonsa ja hallituksen etujen vaativan, että tälle tapaukselle annettaisiin niin vähän valtiollista merkitystä kuin mahdollista. Saatuansa tiedon ylipäällikön tulosta kiiruhti luutnantti von D. häntä vastaan etehiseen. Tervehdittyänsä käski Fleming luutnantin heti seurata häntä siihen huoneesen, jossa vangit olivat.

Vielä ovat mainittavat hänen kolmas kokoelmansa Runoja, hänen suuri, runomittainen, Nuijasodan aikoja käsittelevä murhenäytelmänsä Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming sekä hänen tieteelliset tutkimuksensa Prosper Mérimée ja Hovimaalaaja Aleksander Laurdus. Suomalaisen runokielen kehitykseen on Kasimir Leinon älyllinen, täsmällinen ja muotokaunis sanontatapa erittäin hyväätekevästi vaikuttanut.

Ulkona odotti häntä Fleming, ja pyysi häntä nousemaan viereensä vaunuihin. "Kävikö asia tuolla ylhäällä mielenne mukaan?" kysyi ylipäällysmies niin pian kuin vaunut olivat päässeet liikkeelle. "Paremmin kuin luulinkaan!

Tanssi kävi huimemmaksi; esitettiin baletti, jossa kaunis Stiina Fleming esitti Kalypson osaa ja sittemmin niin kuuluisa suomalainen Arvid Horn näytteli Ulyssestä. Tanssi vuorotteli paimenlaulujen kanssa, jotka kreivi Kaarle Gyllenborg oli sepittänyt ja joissa Kalypson kuultiin lausuilevan: "Aurinkoinen armahainen, meren helmaan vaipuvainen, anna tulla synkän yön, pian laata kaiken työn.

Nyt sekin seikka, josta Fleming oli puhunut, äkkiä selkeni kapteenille, sillä hän ei enää epäillyt, että paroni Gyllenström juuri oli tuo kuningattaren mahtava neuvon-antaja, joka oli kokenut tehdä häntä hallitsijattarensa silmissä kapinoitsijain liittolaiseksi. Kuningattaren viittauksesta lähti nyt kapteenin opaskin huoneesta pois. Kristiina oli silminnähtävästi pahalla tuulella.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät