United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Meeri ei liikahtanut paikaltaan. Minä tulen huudahti Helka salista, jossa hän oli selaillut valokuvakirjaa. Meeri katsahti pois kirjasta, mutta rupesi jälleen kahta innokkaammin lukemaan. Siellä kyökissä on muija, joka tahtoisi puhutella asessorin rouvaa. Vai niin; sano, Fiina, että tulen kohta. Nyt saat yksin suoria noita herneitä, Helka hyvä. Ei sillä väliä ole!

HENTUNEN. No, mitä sanovat vanhemmat tästä? FIINA. Vanha rouva on aina nuoren rouvan puolella ja väittää ettei insinööri voi vaimoaan käsittää hän kun muka on liian sivistymätön siihen. Ja asessori pitää korviaan ja huutaa, että hän ei jaksa kuulla heidän riitelemistään, kun hänellä on kylliksi muistakin huolista. Onkohan se totta kun sanotaan että asessorilla on niin huonot asiat.

Me kyllä voimme asua yhdessä sen sallin mutta huoneet jaetaan kahtia, me syömme erikseen ja olemme kaikin puolin vieraita toisillemme. Kas niin, tule nyt pois, Miili. MIILI. Mutta mamma katsopas nyt pappaa, kuinka hän kärsii AMELIE. Kärsiköön se on hänelle oikein FIINA. Tässä olisi sähkösanoma assessorille. Sähkösanoma! Se on tätiltä. Aivan oikein, se on Oulusta. Kuitatkaa joku.

AMELIE. Jassoo, no se on hyvä. FIINA. Ja sitten kävi vahtimestari hakemassa asessoria ja lupasi tulla takaisin vähän ajan perästä. VILANDER. Jahah, jahah. Hyvä! Oikein hyvä! AMELIE. No, tulkaa nyt tytöt! VILANDER. Mitäkö tärkeitä ? Virastoasioita tietysti mitä muuten. Pyydän häntä samassa tulemaan huommenna passaamaan. AMELIE. Niin, sehän on luonnollista.

PORMESTARINNA. No kyllä Hilleri sitten huolen pitää! Mene sinä nyt vain, mutta elä viivy kauan. PORMESTARI. Minä vain pistäydyn. Kaikki huvimatkaa varten on valmiina, ja me lähdemme heti, kun sinä tulet. Sule ovi jälestäsi. Hyvästi, kultaseni. Ja kenen luvalla te olette tänne saliin kerääntyneet? Pois! Pois! Pois! Menkää pukeutumaan huvimatkalle. Fiina panee niille ne uudet leningit.

Mutta tässä minä seison ja rupatan vaikka kello on jo yli 12 ja herrasväki paikalla on täällä. Vahtimestari on hyvä ja odottaa siksi kuin HENTUNEN. Hm! Ehkä vien ensin nämä kirjeet tässä postiin ja tulen sitten uudestaan. Näkemiin asti vaan. FIINA. Hän pyytää teitä tulemaan passaamaan, se on hänen asiansa. HENTUNEN. Vai niinkö luulet. Mutta entäs jos ei minun puolestani passaisikaan, hehe!

Ja muista ettet näytä sitä kenelle muulle. Ymmärrätkö? Mikä kirje tämä sitten ? BERTHA. Ei mitään se on minulta se on vaan mamman ja minun kesken. Ah, joku tulee! Piiloita, piiloita se, ettei kukaan näe ja muista vasta 15 minuutin perästä. Hyvästi! MIILI. Onko Fiina täällä? Ah, Bertha! Fiina on hyvä ja menee mamman luo. MIILI. Bertha, Bertha, sinä tiedät mitä on tapahtunut.

FIINA. Siellä on eräs herra, jolla on asiata assessorille. VILANDER. Taas! Elä laske häntä sisään. Sano että makaan. FIINA. Se on hieno herra ja niin kohtelias. VILANDER. Kohtelias? Kukahan se on? No, antaa hänen tulla. Onko se assessori Vilander, jonka kanssa minulla on ilo puhua? VILANDER. Kyllä se minä olen. ASIANAJAJA. No, sepä hauskaa, oikein hauskaa!

Hyvää huomenta lapsukaiseni, hyvää huomenta! FIINA. Päivää, vahtimestari, päivää! Ei ole ketään kotona. Rouvat ja neiti menivät muotimakasiineihin ja asessori missä lienee asioillaan. Tuleeko vahtimestari passaamaan meidän huomisissa kekkereissä. HENTUNEN. Vai ei asessori ole kotona. No, kyllä kai hän pian tulee koska hän on kutsunut minua. Vai niin, vai teillä on taas kemut, vai niin.

Siellä opin, ettei milloinkaan saanut juosta kadulla, vaan piti kävellä kauniisti, kädet ulkona taskuista; ei koskaan mennä katsomaan, kuinka sikaa tapetaan naapurissa; ei hävittää linnun pesiä, eikä koskaan puhua »housuista» ja monta muuta kaunista asiaa. Kerran sitte kävelin Tant Fiinan rinnalla koulusta kotiin päin ja Tant Fiina kehui, kuinka hyvät pojat pääsevät taivaaseen.