Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Siihen kreivi mielistyi ja Feliks taputti iloisena käsiänsä huutaen: Niin, se on oikein! Jos Stein on luonani, olen aivan levollisena. Hän osaa niin hyvin kanssani leikitellä! Tiedätkö, Stein? Tuo tänne rakennus-kirstu, vedä suuri pöytä sohvan eteen ja sille rupeamme linnoja ja linnoituksia rakentamaan! Vanha Stein ukko sen ymmärtää, isä!
Ei, ei, se olisi vallattomuutta, jota en milloinkaan suvaita voi, kreivi vastasi kieltävästi. Se olisi Jumalan kiusaamista! Tänään, Feliks, makaat levollisesti sohvalla!
Koko miehistö, Parker ja Sullivan etunenässä, siirtyi vasemmalle puolelle. Joukossa oli muutamia, jotka itse asiassa eivät koskaan olleet tapelleet, mutta nämä häpesivät tunnustaa sitä ja seurasivat tovereita. Feliks, joka seisoi Draken sivulla, otti huilunsa ja puhalsi marssin johteeksi muutamia juoksutuksia. Hyvä! huudahti Drake.
Niin tulkaa siis, hän sanoi vähän mietittyänsä. Ruhtinas ei ehkä vielä ole levolle mennyt. He astuivat leveitä rappuja myöten ja minuutin jälkeen Feliks seisoi ruhtinaan edessä, joka, vaikka vanha, vielä oli reipas ja voimakas mies, joka lempeästi häntä tervehti. Istukaa vastapäätä minua, ukko sanoi, ja kertokaa nyt minulle, mikä on syynä että olette keskellä yötä minua etsineet.
Kun hänen voimansa eivät riittäneet pitämään portaasta kiini, meni hän suurella huudolla päätänsä myöten veteen, joka veti hänen äkkiä mukaansa. Feliks näkyi olevan hukassa, sillä hän ei osannut uida eikä ollut lähellä yhtäkään pelastajaa eikä auttajaa. Hän ei enää pelastusta toivonutkaan.
Ne muistuttivat nuoresta miehestä, jonka hän yliopistossaoloaikoinaan oli tullut päällisinpuolin tuntemaan ja jonka kohta senjälkeen sattuneet vastoinkäymiset herättivät yleistä huomiota. Hän meni toisen luutnantin luo ja sanoi: Emmekö ole ennen nähneet toisiamme paremmissa oloissa? Mahdollista kyllä, vastasi tämä. Te olette Feliks Ligelius?
Frans Olivesköld, tai, kuten häntä nyt kutsuttiin, Herra Feliks, oli innokas maanviljeliä, oiva kalastaja ja ripeä metsästäjä.
Vaan noin tunnin kuluttua se yhtäkkiä hämmästyen seisahtui, nosti pienen päänsä ylös ja haisteli ilmaa. Sen jälkeen se seisoi, ravisteli kuorsuen harjaansa ja tahtoi kääntyä juoksemaan täyttä laukkaa entiseen majapaikkaan. Tästä Feliks sen esti, vahvasti suitsia vetäen ja vastahakoista orista vähän kannustaen.
Karhuntanssittaja leikkasi leipäpalan, Feliks kastoi sen hunajaan ja antoi sen karhulle, joka halukkaasti sen söi, mielihyvillänsä möristen ja lempeästi poikaa katsellen. Feliks'in täytyi lystilliselle, suurelle nallelle nauraa.
Jalo eläin vielä vähän ponnisteli eteenpäin menemästä, vaan totteli vihdoin ratsastajansa vakavia puheita ja käskyjä. Noin neljännes tunti lienee kulunut, kun Feliks yhtäkkiä tunsi tuiman pakkasen, kuullen samassa kumisevan suhinan koillisesta. Hän katseli sinnepäin ja näki suuren, melkein puolen taivasta peittävän, valkean pilven, joka kuni liikkuva seinä häntä kohden kulki.
Päivän Sana
Muut Etsivät