Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Kun hän alkoi puhua, oli ääni syvä ja varma eikä sanaakaan sammallellut, ei kohonnut eikä laskenut. Rakkaat ystävät, alkoi hän, olin toivonut saavani julistaa Herran sanaa hänen omassa huoneessaan täällä niinkuin muuallakin, teidän esi-isäin hiellä ja vaivalla rakennetussa.
Josp' aalto myöskin huuhtois ihmishengen! Vaan kirkas luoma luikui lähtehestä, Vei vettä nöyräst' aaltoisehen mereen Ja olemistansa se tuskin muisti: Kuin tuolla vainiolla kyntömieskin, Jok' elää, kuolee unhoituksen lasna Ja kylvää maalle siunausta sentään; Kuin merimies, jok' elinpäivät soutaa Maailman aarteit' esi-isäin rantaan Ja itse unhoittuu kuin lahden laine Vaan sodassakin raittius ja rauha On heillä elämässä kuolemassa On heidän suuruutensa Jumalassa.
Uhkaa pakenevat, peloitusta jo pötkivät tiehensä, aikovat vain antaa maansa ja mantunsa ennenkuin niitä edes tullaan ottamaankaan! Mistä ovat saaneet miehet tuon rohkeuden rintaansa? Eivät sitä ole ainakaan esi-isiltään oppineet. Entäpä olisi ennen vanhaan esi-isäin aikana tehty niinkuin nyt tehdään?
Ainoastaan hyvin järjestetyissä valtioissa aristokratiia esiintyy todellisessa arvossansa: henkilö on etevä syntyperäänsä katsoen, siitä syystä että esi-isäin kunnioitus tuottaa hänelle korkeamman kunniapaikan; henkilö on etevä varallisuuteen nähden, sentähden että rikas mies, joka noudattaa luonnollisia taipumuksiansa, ehdottomasti on äärettömän suureksi hyödyksi toimellisuudelle, vireydelle ja kaunotaiteille; henkilö on etevä luonteensa, taitavuutensa puolesta, syistä, jotka ovat liian selvät tarvitaksensa selitystä; ja nämä kaksi viimeksi mainittua tulevat himmentämään toisia valtion hallinnossa, jos valtio on kukoistava ja vapaa.
Kun sanon melkein kuin täytymyksestä juoneesi isäsi ja veljesi perinnön, kun se oli vääryydellä koottu, niin ei sellainen puhe ole muuta kuin juomisen puollustustusta ja esi-isäin parjaamista. Tutki asiasi paremmin ja puhu sitten. Tarkoin olenkin tutkinut asiani ja sen mukaan olen puhunut.
Sen salit ovat täynnä esi-isäin vaakunaknvia, sen seinillä satoja kauniita urho-muotoja. Siellä on asevaruja, siellä ikimuistoisia muinaisjäännöksiä. Suku suvun jälkeen on syntynyt, elänyt ja askarrellut mainetöissä ja sitten astunut haudan hämärään varjoon.
Mut syntihin kun langettiin, Niin vasemmalle kaaduttiin, Myös sinne sortui sydänpalli Siit' asti kaikk' on mullin mallin. Jaloa on sukua Sander'; ei siis lukua, Vaikka juo ja huilaa suotta: Esi-isäin töihin luottaa. Ma noitur' olla tahdon nyt, Lumooja, velho verraton Ma riidan irvihampahan Pois manaan tieltä maailman Luon rauhan sulo-sovinnon.
Sopivaa tilaisuutta varrottuaan haki hän syrjästä ensimmäiseen avonaiseen keisarinpitäjään. Nimellä oli kaikua esi-isäin ajoilta, tuttavuuksia oli siellä, missä niitä tarvittiin, ja hän sai sen, mitä haki. Seurakunta ei kadottanut, jos ei voittanutkaan. Syrjästähän olivat tulleet entisetkin rovastit ja apulaisethan ennenkin olivat sielunhoidosta huolta pitäneet.
Omituisena muistona on se jäänytkin mieleeni; sillä niin merkillistä, satumaista uudenvuoden viettoa en ole koskaan ennen tai jälkeen enään nähnyt, eikä niin hauskoja muistoja ole jättänyt jälkeensä mikään muu uudenvuoden ilta kuin tämä, jonka vietin täällä lähellä ihmiskunnan ensimmäisten esi-isäin asuntopaikkaa, joka lienee näillä maailman suunnilla ollut.
Talo nousi taivas-alle synkän korven keskehen, Korpi yhä kauemmaksi väistyi iskuin kirvehen. Kohta laajat vainiotkin ympäröivät taloa, Viljapellot, karjan kellot kiitti miehen kuntoa. Kiitos sulle kunnostasi, talonpoika tanakka, Korpiemme raivaaja ja peltojemme perkaaja! Sulle, tarmo esi-isäin, kiitosta ja kunniaa Lausuu polvet nousevaiset sua kiittää Suomenmaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät