Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
"Minun tekisi mieli lainata heille Decimus Roach'in kirja 'Enkeleitä lähestyminen!" Maantie oli nyt muutama minuutti autio ja hiljainen, jonka jälkeen oikealta kuului iloinen laulu, jota kaunis ääni osaksi lauloi, osaksi lausui niin omituisella ja sointuvalla väreellä, että Kenelm vallan selvään taisi eroittaa sanat. Ne kuuluivat näin.
Ajatus, että Eevaa kiusannut käärme oli piru, kehittyy hiukan ennen Jeesuksen syntymää ja on tuon ajatuksen lähtökohta Salomonin saarnaaja. Siihen asti oli Jehova yksin ihmisten johtajana, puhui ihmisille persoonallisesti, sittemmin käytti enkeleitä palveluksessaan.
Suuri joukko enkeleitä hyvin epäselvillä kasvoilla seisoi hänen ympärillänsä ja kuuntelivat hänen käskyjänsä. Ellen näki Hänen kasvonsa, Hänellä oli pitkä valkoinen parta ja Hän näytti ystävälliselle ja säälivälle. Tämä ei varmaankaan ollut sama, kuin Henrikin Jumala. Vaan niitä olikin kolme!
Neljännellä kulmalla kummallinen epäsäännöllinen kirkko, jonka päädyssä paistaa kultaiselle pohjalle sovitettuja mosaikkimaalauksia, jonka seinät ovat moniväristä marmoria, jonka sadoissa kolpperoissa, räystäissä ja kulmakkeissa elää kokonainen kaupunki ihmisiä, enkeleitä, pyhimyksiä, lintuja ja muita usein ymmärtämättömiä eläimiä marmoriin veistettyinä ja metalliin valettuina.
Crupp oli semmoinen nainen, johon sopi luottaa! Hyviä ja pahoja enkeleitä.
Eipä tietystikään. Mitä se kuuluu sivullisiin! Olisipa se hävytön vaatimus! Ja ajatelkaa, herrat, jatkoi Bruno, naimisissa olevia naisia ... rouvia, rouvia, hyvät herrat! Tunnetaan, tiedetään ... semmoisia juuttaitahan ne ovat ... kelpo enkeleitä! Mutta kaikessa tapauksessa... Niinpä niin, tietysti ... eihän voi senvuoksi... Ei, Jumala varjelkoon ... se on ihmisten oma asia.
Jos on paha, kelvoton, Vuodattaa ne kyyneleitä: Lapsipark' ei silloin saa Rauhaisasti uinahtaa." "Siivo oon ma ainiaan, Siivo!" virkkoi Anni tähän "Tok'en soisi milloinkaan Enkeleitä itkemähän!" Onnellinen Anni ois Sanansa jos pitää vois! Sydämelleni. Sydän, sydän kurja! Miks taas olet hurja: Kiihkeänä kiehut, Raivoisena riehut, Pauhuss' elon myrskyjen! Sydän, sydän voimaa Etsi!
Komeat hautajaiset eivät saa syntistä ijankaikkisesta tulesta pelastetuksi, eikä syntiruumiin haavat taikka nuoleskelevat koirat siunatuita enkeleitä estetyiksi sielua kotia isänhuoneesen kantamasta. Kun kuolen, mrs Kitty, minä tahdon, että luokkajäsenet, veisaten mr Wesleyn virsiä, kantavat ruumiini hautaan, sillä välin kuin enkelit, laulaen laulujansa, kantavat sieluni taivaasen.
Onkaan se isä tuonut Armaankin mukanaan...? Mitenkään ne ovat päässeet...? Ja se miellytti Elsaa. Hänen mielestään ei sieltä voinut hypätäkään niin korkealta. Vissiin siellä on tikapuut ... kultaiset tikapuut... Elsa muisti kuulleensa Jaakopista, joka näki tikapuut taivaasta ja enkeleitä kulkevan ylös ja alas... Mistähän kohti ne ovat, ovatkaan kaukana tästä...?
Jos ei hänellä olisi äitiä ja hän menisi metsään ja panisi nukkumaan siellä jonkun puun alle, niin tulisivatkohan linnut siihen puuhun laulamaan? Tulisivat kai ne, niinkuin sille köyhälle tytölle, onhan hänkin ollut tottelevainen äidille. Ja sitten aamulla kun hän heräisi, niin olisi enkeleitä puussa ja ne nakkelisivat omenia ja antaisivat hänellekin.
Päivän Sana
Muut Etsivät