Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
»Onko emäntäkin kuollut?» kysyi hän terävästi. »Ei, lapseni», vastasi Latun emäntä. »Missä sitten?» Jokainen tapaili jotakin vastatakseen, kun Elsa vuoronperään heitä katsoi, vaan kaikki jäivät toisiaan odottamaan. »Jaa! Kyllä minä tiedänkin. Emäntä on myyty. Voi kauhistus!» sanoi hän ja rupesi itkemään.
Se oli ollut niin hauskaa, kun se hyppi ja ajoi poikia ja Latun Liisaa, kun ne sitä hameesta nykivät. Viion leski ja Nikkilän emäntä olivat omalta portiltaan katselleet meteliä Mustosen kartanolla ja surkeilleet sitä elämää. Surkeata se oli heistä, vaikka se ei ollut outoa, sillä semmoista näki täällä Vaaralla hyvin usein. Latun emäntäkin yhtyi heihin palatessaan metelipaikalta.
Mutta aamusella kun isäntä tunsi selkänsä puoli terveeksi ja tunti tunnilta paremmaksi, niin rupesi hän ja emäntäkin uskomaan Maijan kehumiset melkein kaikki todeksi, ja Maija saikin kutsun tulla kahden viikon perästä taas kuppaamaan ja hieromaan, jos ei isäntää, niin muita. Maija tämän kuultuaan tuli enemmän kuin hyvilleen ja moneen kertaan kumarrellen: Tulenhan minä toki.
Mutta Pilkka ei tahtonut päästä yli kartanon, takajalat olivat niin jäykät. Taipaleelle Mooses kuitenkin lähti ja toivoi yhä, että vertyvät ne Pilkan jalat, kunhan se alkaa kävellä. Emäntäkin tuli portille katsomaan Mooseksen menoa ja seisoen kädet ristissä rinnoilla siunaili: »Hyvä Jumala sentään, miksi piti mennä hevonen. Se on marja Mooseksen mielestä.
Emäntäkin oli rovastin jäljessä tullut pirttiin ja alkoi nyt kädellään osoitellen luetella. »Tämä on vanhin poika ja tämä siitä lähtien, mutta tästä välistä on se tyttö, joka on Jokikylässä naimisissa ja sitten on tuo, sitten tuo, sitten tuo, sitten tuo, sitten tuo ja sitten on tämä kuopus, jonka tämänkin korva on jo korvan tasalla.»
Mitä sinä sellaisia puhelet!... Saithan juuri vanhan emäntä-vainaan kultakäädyt ja sormuksen sait ... että eikö vaan emäntäkin välitä? Antoihan emäntä ... kun tapa niin vaatii... Sinun parastasi emäntä aina tarkoittaa, vaikk'et sinä sitä ymmärrä... Olet siksi vielä liian nuori ja kokematon. Muuten ... on sinullakin omat oikkusi. Aina sinä vastustat emäntää.
Pysyn minä vielä alempanakin kuin ihmisten polvilla", ärähti Lippa takan äärestä. "Vai lihjaan, mitäs se Kalle täällä Maarian lauantain iltana hiihtoi sormusten ja kellon kanssa? Hääh? Tuollahan tuo käydä moksuttelee karsinaloukossa lasin poskessa, että tännekkin kuuluu", puuttui emäntäkin puheesen.
Johanna, lapseni!... älähän nyt!... Välitänhän minä ... niinhän sinä olet kuin oma lapseni. Niin te, Kreeta ... mutta te olettekin ainoa. Voi sinua!... Välittäähän Tapanikin ... ja kyllä emäntäkin välittää omalla tavallaan. Ei välitä ... eikä ole koskaan välittänyt! Olin hänelle kiusaksi, kun olin pieni... Nyt olen taas tiellä tultuani suureksi. Se tuntuu katkeralta!
Löytyy väristys, jossa kuume ja kylme taistelevat keskenänsä, pelko ensin ja ilo sitten. Samoin oli tuo vieras emäntäkin säikähtänyt, ja nyt katsoi hän lapseen jollakin helpoituksen tunteella.
»Vai sanoi Montinin rouva, että riisiryynipuuro on syntiä», tuli emäntäkin puhelemaan. »En minä olisi tiennyt sitä. Ei se rouva mitään Helunasta puhunut?» kysyi emäntä uteliaana, suu naurussa ja silmät räpättivät. »Eihän se Elsa nyt ole rouvaa tavannut, kesällä milloin lie ollut», selitti Nikkilä. »Vai niin, minä luulin tavanneen nyt, avuilla kun kävivät.
Päivän Sana
Muut Etsivät