Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Sigrid oli erittäin sievästi puettu, ja Elli huomasi, kuinka hyvin rannerengas sopi hänen kalvoseensa ja kuinka viuhka, jota ei ollut kenelläkään muulla, heilahti kupeella. Ja hän oli Ellistä aivan vieraan näköinen, ihan kuin joku toinen ihminen. Katsokaa, kuinka hän keikailee, kuuli Elli takanaan muutaman tytön sanovan toverilleen.
Varmaan joudut lemmen leikissäkin tappiolle samoin kuin voimien mittelyssäkin! PERTTI. Luuletteko, että Elli huolisi tuollaisesta piimäsuusta? TAAVI. Piimäsuu ollos itse! 2:NEN TALONPOIKA. Huhutaanpa yhtä ja toista Taavista ja Ellistä. Usein käy Elli Kuusniemessä. Eihän niitä kukaan niin tarkoin tunne heidän välisiä asioitansa. Saat olla varoillasi!
Ellistä tuntui niin kummallisen keveältä, että hän Sigridistä erottuaan teki hyppyaskeleita ja hyrähteli lauluun. Mutta siitä hän säpsähti, että jos joku sen oli nähnyt, ja muisti taas, miten hänelle oli käynyt tornissa.
Tekeydyin nuhtelevaksi ja venytin leikillä: "Hy-yi teitä herra Ikonen, kun ette rakasta Elliä!... Elli on niin herttainen ja kaunis tyttö... Eikö totta, herra Ikonen." Petterin sielussa hautui minun kuvani. Mietteissään, hiljakseen pyöräänsä polkien virkkoi hän: "Ka kuka kenestäkin pitää... Mutta en minä vain Ellistä pidä." "Hy-ii teitä", nuhtelin taas ja vilkasin häneen hymyillen.
Ja siitä muisti taas kaiken muunkin. Itku oli pulpahtamaisillaan, mutta samassa tuli pelko, että jos täti tulee ja näkee, että on vaate päällä maannut ja ehkä on siitä vihainen. Sillä Ellistä tuntui siltä, että se semmoisesta on vihainen, eikä hän tiennyt, kuinka olisi ollut, jos olisi hänelle joku vieras ihminen ollut vihainen.
Entä mitä Olavi Ellistä, kun hän tarjosi juomavettä ja kun he eivät kumpainenkaan saaneet sanaa sanotuksi? »Se oli ehkä silloin, kun minä ensi kerran ja melkein tietämättäni tunsin, että voisin alkaa teitä rakastaa.»
Mitä laamanni kerran oli päättänyt, sitä ei käynyt muuttaminen; sen Aadolf tiesi vanhastaan. Tultuansa huoneeseensa hän sentähden heti kirjoitti kirjeen ystävälleen pappismiehelle Tukholmassa, ja kertoi hänelle kaikki, mitä hän suullisesti oli aikonut tälle puhua Inkeristä ja Ellistä. Tämän kirjeen kiidätti hän Rolfille ja pyysi Rolfin saattamaan se perille.
Ja sinä suotkin hänelle eniten huomiota ... vieläpä asetat hänet etusijalle luutnantti Ellistä. Sekin on totta. No, mitä sitten tarvitaan muuta? Ei mitään, armollinen Clémentine... Mutta jättäkäämme rauhaan sekä ruukinpatruuna Detlow että luutnantti Ell, ja ajatelkaamme sensijaan pehtooriparkaamme! Kysymys ja vastaus
"Tarkoitan sitä, että kun sinä tietäisit jotain nuoresta isännästä, niin olisit valmis jo kentiesi ensi ruoka-aikana maksamaan hänelle saman vuolisilla, kun hän sinulle sattuisi mainitsemaan jotain Järvimaan Ellistä, tuosta kasvavasta, koulun käymättömästä tyttö hempukasta, jonka mustan tummien silmien säkenöimisen sanotaan sinulle olevan auringonpaistetta.
Ikonen silloin huomautti: "Kysyisittepäs tältä meidän Petteriltä, se tietäisi selittää... Sillä oli lyseossa ollessaan laulussa hyvä numero... Petteri!... Tuleppas selitä tämä asia!" huusi hän lopuksi Petterille. Tämä erosi nyt Ellistä ja kysyi: "Mikä?"
Päivän Sana
Muut Etsivät