Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Pyhittää elämänne James Steerforth'in hellyyden muistolle hän tahtoi tehdä teidät palveliansa vaimoksi, eikö niin? taikka kiitollisuuden tunnolle sitä rehellistä ja ansiokasia miestä kohtaan, joka olisi vastaanottanut teidät lahjaksi häneltä.
"No eikö tunnu kummalliselta olla täysikasvuinen?" kysyi ylioppilas pitkän äänettömyyden jälkeen. "Enpä tiedä. Minun mielestäni on niinkuin ennenkin", vastasi Aino. "Eikö ole yhtään eroitusta?" kysyi Erkki. "Ei mitään muuta kuin se, että nyt yksin hoidan taloutta", vastasi taas Aino. "Ja elämänne on muuten entisellään, samat ajatukset, samat unelmat? Ettekö ole halunneet pois kotoanne?"
Vesissä silmin luki vanhus nuo sanat ja sanoi: Minä tein vääryyttä isällesi ja lyhensin hänen päivänsä. Jos minulla olisi varoja maksaa, niin minä maksaisin sen sinulle. Mutta minä lausuin: Olkaa rauhassa ja parantakaa elämänne! Sääli minun tuli raukkaa. Niinkuin kristitty, toivotan minä hänelle onnea, vaikka hän on vääryyden suurimman minulle tehnyt. Ja vielä kerran katson ympärilleni.
Täällä loppuu elämänne matka; ei mikään voi sitä enään pidentää. Te nukutte jo tuossa seisoessanne." "Rosvohan olette! Mitä olette minulle tehneet?" "Te olette tyhmä raukka; olen nukuttanut teitä uni-juomalla. Te olette jo kerran tätä ennen osoittaneet olevanne tyhmä raukka, sillä minä saatoin teidät jo kerran horroksiin matkalla, koetellakseni uni-juoman voimaa.
Kun ukko Masey seisoi sängyn vieressä, peili kädessä, itkien aivankuin lapsi, niin tohtori Garden astui väliin ja tarttui Strange raukan käteen. Onko tämä viisasta? kysyi hän. Arveletteko tarpeelliseksi vielä kerran manata esille haamun, joka on ollut teidän elämänne kiusana, nyt kun tämä elämä jo on niin lähellä loppuaan? Teidän rikoksenne rangaistus, lisäsi hän juhlallisesti, on ollut hirveä.
"Mutta jos olette yhtä ystävällinen rohkealle miehelle, kuin olitte ujolle pojalle, ja sanotte: 'Toteutukoon uni, saavutettakoon elämänne päämaali! ottakaa minulta, hänen läheisimmältä sukulaiseltaan, hyväntekijänne viimeinen jälkeläinen, silloin uskallan teille tämän kysymyksen tehdä.
Omer, tarkastettuaan minua muutamia minuteja, joitten kuluessa en ollut tehnyt suurta lovea aamiaiseen, sillä nuot mustat kankaat veivät ruokahaluni, "minä olen tuntenut teidät kauan aikaa, nuori ystäväni". "Oletteko, Sir?" "Koko elämänne ajan", vastasi Mr. Omer. "Minun sopii sanoa, jo ennen sitä. Minä tunsin isänne ennen teitä.
Hän otti Wendlan kädestä kiinni, tuli ja laski hänen kätensä minun käteeni ja sanoi: 'olkoon tulewa elämänne onnellinen ja loistawa! Niin löyhästi saimme me isällisen siunauksen ja niin menimme me kolmikannassa saliin, minä ja Wendla käsi kädessä.
Parantakaa siis elämänne ennenkuin se myöhäistä on ja hakekaa huvituksenne jostain muualta, esim. kirjallisuudesta, sillä kirjallisuudessa, olipa se mistä nimestä ja laadusta hyvänsä, on aina jotain hyödyttäväistä, jotain opettavaista.
Hän lausui nämät viimeiset sanat niin lämpimästi, että hyvin huomasi niiden kauan kyteneen hänen sydämmessään. Hänen silmäluomensa värisivät, mutta hän ei katsahtanutkaan ylioppilaasen, tarkastelihan vaan ilmaa, ikäänkuin olisi siellä nähnyt jotakin. "Eikö teillä, Aino neiti, ole mitään elämänne määrää?" kysyi Erkki matalalla mutta sydämmellisellä äänellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät