Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Mutta eiväthän ne nyt niin hulluja ole pitäjäläiset; eihän tuo osaa edes kunnolla suomea puhua.» »Niitä on paljon, jotka häntä siihen pitävät ainoana kykenevänä, kun ei kirkkoherra suostu rupeamaan.» »Eikös siinä pidä olla kirjurikin?» muisteli Matti, joka ainoastaan hämärästi tunsi uuden kunnallisasetuksen pääpiirteitä.
Valehtelet! väitti joku vastaan. Et sinä ole Afrikan kaupungissa käynyt. Kävinpähän kerran Haaparannassa, vastasi Matti, joka on siitä vain kymmenen peninkulman päässä. Tämän piipun ostin sieltä itselleni tuomisiksi. Eiväthän siinä enää mitkään vastaväitteet auttaneet. Ja kylänväki meni kotiinsa naureksien, että kyllä se Kujeelan Matti sentään on poika, joka keinot keksii.
»No mitä?» Emäntä asettui, nähtävästi yhä enemmän hämmästyneenä, kädet lanteilla kuuntelemaan. »Ensiksikin minun poikani ei saa ikänä tulla Siikalahden Mikolle langoksi.» »Mitä ... eiväthän he mitkään langot siltä olisi enää, kun Siikalahden emäntä on kuollut? »Vaikka. Mutta sinä tiedät, että minulla on velkaa Märkäselle. Minä en, Jumal'auta...» »
Jaa, eiväthän ne Zeuksiin tekemiksi olekaan hullumpia!» »Sinä mairit minua, Klodius, sinä todella mairit», vastasi Pansa, joka Pompeijissa oli tunnettu siitä, että hänellä oli maailman huonoimmat maalaukset.
Olenhan kuolemattoman povella: eiväthän ihmiset kuole eiväthän kukkaset ku-kui-h-du! Niin huokasi Sinivuokko ja painoi päänsä immen povelle. Kasvoi kielo kaunokainen metsän siro siimeksessä.
Ah, et usko, miten minä olen sinua ikävöinyt." Ja sitte alkoivat suutelemiset ja syleilemiset. "Nyt pitää pikku Pietarin kauniisti tervehtiä setää." "Ei, minä en tahdo." "Miksi et sitte tahdo tervehtiä minua, poikaseni?" "Kun mamma sanoo sinua niin roskamaiseksi." "Eiväthän kaikki ihmiset voi olla niin sievät ja siistit kuin mamma", sanoi setä Pietari, ihan tulipunaisena kiukusta.
Suurin osa jumalista vietti näitten tarujen mukaan eri aikakausia ihmisten parissa, mutta eiväthän ihmiset sentähden muuttuneet paremmiksi." "Niin, mutta tämä on tuo suuri Jumala ja meidän isämme", sanoi Markus totisesti. "Hän rakasti meitä ja armahti meitä ja sillä tapaa hän tuli ja asui täällä meitä siunatakseen. Juuri silloin tulivat pienet lapset hänen luoksensa.
Muistaakseni en osannut puolustaa itseäni, mutta minä tunsin näin: kyllähän minä kotia haluaisin rakentaa, mutta eihän tämä meidän kotimme ole se oikea, se koti, jonka me kerran todellakin perustamme; eiväthän nämä satunnaiset huonekalut, jotka sinä olet tuohon kerännyt ja järjestänyt, tule ehkä olemaankaan siinä oikeassa tulevaisuuden kodissa.
Mutta sitä ei hallitus salli, ja sen tähden on sota syttynyt. Ymmärrätkö nyt. vai? Miksi en ymmärtäisi, vastasi Bartek jonkunlaisella käsityksellä. Mutta Wojtek jatkoi: He kuuluvat myöskin haluavan meidän vaimojamme, kuin rotat paistettua läskiä. Eivät he siis myöskään sääli Magdaa? Eiväthän he säästä vanhoja akkojakaan...
Sitä ei saa tuoda tänne heidän ehkä jälestäpäin naurettavakseen ja pilkattavakseen ... talonpojat, moukat ... mitä he heidän lauluistaan, kun eivät muustakaan! Eiväthän ne nyt sitä niin ... se nyt oli enemmän ... semmoista vain leikkiä... Vai leikkiä? Ei, kyllä se oli liiankin totta. Että sinä nyt edes koetatkaan sitä puolustaa. Se minua todellakin kummastuttaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät