Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Sillä lumi, jota oli satanut kahden arssinan paksuudelta siellä ylhäällä, oli juuri sulamassa niin että kaikki joet olivat nousseet äyräittensä yli. Hän ehdotti että odottaisimme muutamia päiviä, joiden kuluttua vesi mahdollisesti laskisi, jos sade taukoaisi.
Ja sen sanoi maisteri niin synkällä äänellä, että tuli siitä itsekin vakuutetuksi, ettei hän voinut aivan hyvin. Matami ehdotti lääkäriä, mutta ei maisteri tahtonut. Ei se ole mitään vaarallista... Muuten niin minä olen jättänyt pois tupakanpolton, ja matami taitaa saada kantaa piippuhyllyn vinnille. Minkä tähden on pastori niin tehnyt? huudahti matami miltei kauhistuen.
Kun tiesin, ettei hän ota mitään rahamaksua vierailtaan, kysyin, enkö voisi häntä jollakin tavalla työlläni auttaa. Hän ehdotti, että lähtisin hänen kanssaan heinään, jos se minua huvittaisi. Meitä oli kolme, jotka lähdimme. Jo varhain aamulla oli laaksosta tullut nuori mies. Hän oli totinen, hiukan alakuloisen näköinen nuorukainen. Kysyin laskeutuessamme, kuka hän oli.
Gina Krog ehdotti, että taaskin ottaisimme vaunut, mutta minä arvelin, että voisimmehan nyt nousta omnibussiinkin, sillä olihan "Café de la Régence" keskellä kaupunkia, jossa olin paljon liikkunut, ja tunsin siellä olevat seudut ja rakennukset. Gina suostui lopulta ja nyt minä menin ottamaan selkoa siitä omnibussilinjasta, jota meidän oli kulkeminen.
Siten olin elänyt jonkun ajan ja sillä aikaa laihtunut melkoisesti, kun hovimarsalkanrouva V., jota en ensinkään tuntenut, taloutensa hoitajan kautta ehdotti minulle toimittavansa ruokani samasta hinnasta kuin mitä ruokapaikkaan maksoin. Kummastuneena ja sangen tyytyväisenä minä kiitin ja suostuin tarjoukseen.
Mieltäni alkoi niin kaihottaa ja Elinani näytti minusta äkkiä niin vieraalta, että melkein ihmettelin, että hän oli minun lemmikkini. Kuin hän huomasi, että minä kyselevin silmin katsoin häneen, niin hän loi silmänsä maahan ja tarttui käsivarteeni. Tulimme Holtin talon luo. Elina ei tahtonut mennä sisään, vaan ehdotti että pitkittäisimme kävelyämme. Käännyimme ja menimme takaisin järveä kohti.
Kun kala ei enää tuntunut huolivan onkea, muuttautuivat he toiseen paikkaan. Syöntiaika oli kuitenkin jo ohitse ja kalastus päätettiin jättää sikseen. Olavi ehdotti, että he sen sijaan tekisivät pienen kierroksen järvellä. Elli nosti taas airot tulloihin ja alkoi soutaa. Elkää soutako, antakaa minä melon, eihän meillä ole mihinkä kiirettä.
Kreivi ehdotti kristillistä vaihtoa velkakirjoja Polttopeiliä vastaan. Ja sai hylkäävän vastauksen? Niin. Seurasi sitten lainhaku ... monet yritykset saada rahaa ... kunnes tuloksiksi koituivat kotona tehdyt setelit ja hirttonuora. Mies parka! Mutta nythän on Polttopeili vapaa... Sellaiset silmät eivät tavallisesti itke kauan. Mutta sellainen sydän kärsii iankaikkisesti.
"Vasta parin viikon päästä", kuului Sissin uneksiva vastaus. "No ei suinkaan teillä vielä ole ollut ikävä?" kysyi taas rouva Dahl mitä hellimmällä äänellä. "E ei", kuului hiukan epäröivä vastaus. "Kirjoittakaa nyt hänelle, että hän voi huoleti viipyä kuukauden poissa", ehdotti rouva Dahl. Sissin silmät lensivät vallan pyöreiksi kauhusta. Kuinka hän voisi Hannaa loukata niin?
Hän vastaan otti sanoman kauhealla levollisuudella ja ulkonaisesti surua osottamatta. Olen rakastanut häntä niin monta vuotta, supisi hän itsekseen ja sanoi sitte ääneen: Missä hän lepää? Tahdon käydä hänen luonansa. Voikaa hyvin, hän odottaa minua. Tulenko kanssasi? ehdotti joku. Ei, menen mieluimmin yksin. Hän meni ja me emme nähneet häntä koskaan enää.
Päivän Sana
Muut Etsivät