United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Totta kuningas sentään huomasi, että jokin minua vaivasi, sillä hän sanoi: 'Oletpas sinä vaalea naamassasi, Tarkka; onko jänis jossakin? Eei, sanoin mä, mä sain vaan tämän kontruksuunin, sanoin mä ja koetin nostaa jalkaani ylös, mutta se nuljahtikin alas taas.
»Peloittihan minua, että jos vääristellessä tuuli kääntyisi, niin jäisi silmät ja suu väärään, ja minä arvaan, että en olisi sitten mikään kaunis, vaikka ei minusta nytkään ruma ole kovin kaukana, vaan olenhan kumminkin vähän luojan luoman näköinen.» »Mutta eikö sinua peloittanut se herra?» »Eei, mitä minulla 'rumalla akalla' oli pelkäämistä.
»Sanoinhan minä sen ihan samoin.» »Eei! Kylle sine sanoi, mutta sine puhu niin sekava. Noo mine on teydest sama mieli...! Saameri, kun tes turhast nosta riita, puhuis vähän selvempi, kun mine ei takto ymmerte soomi. Noo, jahas, sine meinata et jok'ikistä talokas Mikkelin vahriks?» »Niin.» »Noo-ja! Ihan presist sama meiniggen kun mine meinata!»
Hän katsoi Elsaa pitkään ja vakavasti silmiin ja sanoi alakuloisena: »Aiotko sinä kuolla!» »Eei», vastasi Elsa naurahtaen. »No sitähän minäkin, vaan sitten sinun pitää ruveta syömään», sanoi hän taas koettaen palautua keveämmälle jälelle. »Kuule, Elsa, onko minulle täällä joku kirje? Liisa minut tapasi ja puhui jotakin semmoisesta.» Elsa arvasi, mistä oli kysymys, ja alkoi hakea Kivisen kirjettä.
»En tiedä suuntiakaan.» »Milloin hän kävi täällä?» »Ei hän ole käynyt.» »On hukkunut varmaankin!» »Ei ainakaan, jollei viime päivinä.» »No mitä perhanaa! Onko tämä jotakin pilantekoa tämä kirje?» »Tosiaankin!» »Eei. Tämä on Riston käsialaa ja Risto ei pilaa tee.» »Niin no, olipa totta tahi leikkiä, sama se minulle on», sanoi Elsa välinpitämättömänä ja tahtomattaan lisäsi: »Jori on käynyt täällä.»
Kotipellon pientareillekin alkaa jo pajupensaita ilmestyä.» »Niin, se poika... Saa nähdä miten sille vielä maailmassa käy. Mutta sepä on kumma, ettei tänne asti jo ole yhtään päässyt tulemaan niistä ajolaisista, saavatko ne siellä kylissä ne niin kiinni?» »Eei, kyllä niitä tulee, mutta eivät ole vielä ehtineet.»
Ja vielä enemmän erehtyy siinä, että minä vielä olisin muka jotakin!» »Etkö aio vastata sitten?» »Elsa kulta! Mitä minä vastaisin! Sen voisin vastata, että: Risto rakas, tule järkiisi! Minä voin sinulle varmasti sanoa, että ainakin kymmentä vertaa paremman saat, kun otat ensimäisen hameen, joka Englannin rantaan tullessa vastaan sattuu! Eei Risto on liian hyvä mies. Mutta kuule! Missä Tuira?»
Hän oli hyvin iloissaan, rauhaton ja hätäilevä ja toimitti Elsaa lähtemään heti ulos. Hänellä oli muuan asia! Hyvin hauska! Hän tarttui Elsaa käsipuoleen ja sanoi kuiskuttaen: »Aappo rakastaa minua!» »Onko hänkin kirjoittanut?» »Eei, hän on sen itse sanonut.» »Itse sanonut?» »Niin, ja hän suuteli minua.»
Varro vähän, uskalsin jälleen häntä keskeyttää. Tuo ei varmaankaan tapahtunut meillä? Eei, vastasi Musti pitkäveteisesti, sillä siellä minä tuskin sain maitoa enää ollenkaan. Kyllä se oli siellä teidän torpassanne Taka-Möyrylässä... Ahaa, vastasin minä, niinkuin olisin hyvänkin uutisen kuullut, vaikka olisihan minun täytynyt tietää kysymättäkin, että se oli Mustin syntymäsija.
Täytyykö hänen taas ruveta opiskelemaan ja opiskelemaan. Alfredhan se niin tahtoo, sen sinä tiedät. Niin, vaan, minusta nähden, sinä voisit asettua sitä vastaan. Eei tiedätkös siihen en voi minä sekaantua. Alfred ymmärtänee kai ne asiat paljoa paremmin kuin minä. Ja mihin, mielestäsi, Eyolf voisi ryhtyä. Eihän Eyolf voi juosta ympäriinsä ja leikkiä niinkuin muut lapset.