Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. lokakuuta 2025


Hän taputti sisarensa kättä hajamielisesti ja sanoi: "En ole vielä päättänyt; älä kysy minulta miksi, Rosaseni älä ainakaan nyt, älä nyt suinkaan". Hämmennys ja levottomuus ilmautui hänen kasvoissaan pyytäessään sisartaan käymään jälleen tuolilleen istumaan. "Pidetäänkö kemian ala-professoria herrasmiehen arvoisena?" kysyi rouva Danville, osoittamatta vähintäkään osanottoa Lomaque'n uutiseen.

Hän seisattui kuitenkin puolitiessä, käänsi äkkiä kasvonsa vangeista pois ja viitaten salin toisella puolella olevaan yleiseen oveen päin, antoi hän taluttaa itseään ulos ulko-ilmaan sitä tietä. Hänen mentyä sanoi presidentti, puhuen osittain Trudainelle ja osittain kuulijakunnalle: "Kansalais-päällysmies Danville on ruvennut voimaan pahoin kuumuudesta täällä salissa.

"Mitä se on?" kysyi Danville kärsimättömästi. "Häiritsenkö, jos selitän tämän?" kysyi Lomaque, tullen silmistään hyvin heikoksi taas, ja kääntyen kunnioittavaisesti rouva Danville'en. "Te olette jo häirinneet meitä", sanoi vanha nainen äreästi, "niin samapa tuo on nyt jos puhuttekin".

"Voitteko esiintuoda muuta todistusta vakuutuksenne tueksi? kysyi presidentti. "En voi". "Kansalais-päällysmies Danville, teillä on vapaus lähteä pois. Teidän selityksenne tulee jätettäväksi sille virkakunnalle, jolle olette virallisesti vastuunalainen.

"Danville tulee takaisin tänä iltana", sanoi hän itsekseen; "ja ratkaiseva hetki tulee hänen kanssaan. Trudaine olisi salaliittolainen! Sisar Rosa (niinkuin tapansa oli häntä nimittää) salaliittolainen!

Tämä ääni tuli lähemmäksi ja lähemmäksi tuli aivan lähelle ja taukosi akkunan alla. Danville kiiruhti akkunan luo ja katsoi ulos tutkivasti. "En ole jouduttanut takaisin-tuloani turhaan. En olisi tahtonut jäädä läsnä-olematta tässä vangitsemisessa mistään hinnasta", ajatteli hän, tirkistellen ulos pimeyteen. Tähtiä näkyi taivaalla, vaan kuutamoa ei ollut sinä iltana.

Vangitsemista on katsottu liian aikaiseksi, toiminnon näin vasta alulla ollessa, koska se luultavasti estäisi salaliiton kehkeytymistä ja antaisi varoituksen syyllisille, joten ehkä voisivat päästä pakoon. Käsky on sentähden annettu tarkastaa heitä vaan tätä nykyä, ja odottaa. Kansalainen päällysmies Danville lähtee Parisista vähäksi aikaa.

Jos arvossa pidät kunniaa ja rakastat minua, tule tänne tule tänne ja ole vaiti". Hän ojensi kätensä. Rosa riensi hänen luoksensa; ja nojaten päätään vasten hänen rintaansa, purskahti hän katkeraan itkuun. Danville kääntyi levottomasti poliisimiehiin. "Viekää pois vankinne", sanoi hän; "te olette jo täyttäneet velvollisuutenne täällä".

Danville koetti puhua; vaan ei tullut ääntä hänen huuliltaan; hän koetti vääntää käsivarttaan irti kenraalin kiinnipidosta, vaan ei voinut irroittaa vanhan sotilaan vakavaa kättä. "Oletteko peloissanne? oletteko pelkuri? Ettekö voi katsoa häntä silmiin?" kysyi kenraali, lujemmasti pitäen käsivarresta kiinni. "Seis! seis!" keskeytti muuan vanha upseeri astuen esille. "Antakaa hänelle aikaa.

Danville oli lopettanut laulunsa, oli jättänyt klaveerin, ja puheli hiljaa morsiamensa kanssa; rouva Danville lisäsi jonkun sanan keskuspuheesen silloin tällöin; Trudaine istui erikseen huoneen toisessa päässä, miettiväisesti lukien kirjettä, jonka otti taskustaan, kun Lomaque, joka vielä lueskeli sanomalehteänsä, äkkiä päästi huudahduksen, joka keskeytti kaikkia huoneessa olijoita toimissaan ja saattoi heidät katsomaan voutiin.

Päivän Sana

tassutteli

Muut Etsivät