Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
»Se oli vasta hänen kuoltuansa se oli vasta hänen kuoltuansa, herra», vakuutti Dalgetty, »kun ei minua enää mikään velvollisuus kiinnittänyt siihen palvelukseen. On, näette korkea herra, siinä palveluksessa asioita, jotka kipeästi koskevat kunnian mieheen, hamaan luihin ja ytimeen asti.
Mutta jos rehellisesti vastaatte kysymyksiini, voitte päästä minun Argylen markiisin palvelukseen.» »Onko siinä palveluksessa kelpo palkka?» kysyi kapteeni Dalgetty. »Hän maksaa teille kaksi sen vertaa, mitä teillä on palkkaa, jos menette takaisin Montrosen luokse meidän asioitamme toimittamaan.»
Tämä mies oli majuri Dalgetty, joka kaatumisestaan pyörtyneenä ja kuolleen hevosensa alla maaten nyt vasta oli jälleen päässyt jaloille ja järkiinsä. »Ylös miekka!» komensi hän Allania, »ja älkää tehkö tälle miehelle enempää vahinkoa; sillä hän on minun suojeluksessani ja meidän korkeasti kunnioitettavan herra markiisimme palveluksessa.
»Kapteeni Dalgetty», virkkoi herra Duncan Campbell, »tehdäkseni lopun tästä puheesta saan ilmoittaa teille, että minulla vielä on vähän työtä toimitettavana tänä iltana, jotta voisin huomenna varhain lähteä kanssanne matkalle Inveraryyn; ja sentähden...»
»Luja ja rehellinen lupauksissaan?» jatkoi Dalgetty. »Kunnian mies, jos kukaan elävistä aatelisherroista», sanoi markiisin palvelija. »Näin paljo hyvää en ole hänestä koskaan ennen kuullut», virkkoi Dalgetty. »Sinä epäilemättä tunnet markiisin hyvin taikka, pikemmin olet varmaan markiisi itse!
»Olenpa hiukan, herra, näissä kotimeteleissämme», vastasi mies nöyrästi. »Vaan et yhtään Saksassa etkä Hollannissa?» kysyi Dalgetty vielä. »Sitä kunniaa ei minulla ole ollut», vastasi Anderson. »Teidän palvelijallanne, korkea herra», virkkoi Dalgetty, kreivi Menteith'in puoleen kääntyen, »on sangen järkevä, luonnollinen ja sievä käsitys sota-asioista.
Ja mitä jaloon Montrosen kreiviin tulee, olkaapa herra markiisi hyvä ja katsokaa läpi tämä valtuuskirjani, joka suo minulle täyden vallan tehdä välirauhan teidän kanssanne yllämainitun korkeasti kunnioitettavan kenraalin puolesta.» Markiisi katsahti ylenkatseellisesti siihen allekirjoitettuun ja sinetillä vahvistettuun paperiin, jonka kapteeni Dalgetty hänelle ojensi.
»Ja jos arvelette olevanne minulle jossakin kiitollisuuden velassa'', virkkoi rosvo, »niin voitte sen velan suorittaa yhteen pyyntööni suostumalla.» »Ranald veikkonen», vastasi Dalgetty. »Minä olen joutavissa tarinakirjoissa lukenut tämmöisistä ennaltasuostumisista pyyntöihin, joilla ajattelemattomat ritarit viekoitettiin heille sangen vahingollisiin sitoumuksiin.
»Uskollinen oikean uskon ja hyvän järjestyksen asialle», sanoi Murdoch, »joka pyhittää jokaisen pettuuden, minkä sen hyödyksi ehkä teette.» »Ja Argylen markiisi jos minun tekisi mieli hänen palvelukseensa ruveta onko hän hyvä herra?» kysyi Dalgetty. »Ei ole parempaa», vakuutti Murdoch. »Ja antelias upseereillensa?» pitkitti kapteeni. »Runsain käsi koko Skotlannissa», vastasi Murdoch.
Kun tämä velvollisuus oli huolellisesti täytetty, ehdotti kapteeni Dalgetty, että palattaisiin linnaan, ilmoittaen aikovansa käyttää väliajan ennen päivällistä jonka, arveli hän, pitäisi tulla noin kello kaksitoista, paraatin perästä rautapukunsa kiilloittamiseen; sillä se oli, pelkäsi hän, meri-ilmassa kenties vähän ruostunut, niin että voisi näyttää sopimattomalle Argylen markiisin silmissä.
Päivän Sana
Muut Etsivät