Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
"Ei, ei, Cassiodorus", huudahti Valeria, "koko minun sieluni kaipaa onnea täällä kauniin maan päällä! "Minä kuulun tänne. "Täällä tunnen olevani kotonani. "Sininen taivas, valkea marmori, punaiset ruusut, lauhkea, tuoksujen täyttämä iltailma kuinka ne ovat ihanat! "Niistä tahdon nauttia täysin siemauksin. "Onnellinen se, joka niistä voi nauttia.
"Tässä on vielä kolmas kirje Bysanttiin? Kenelle? Teodoralle, Justinianuksen jalolle puolisolle? Kuinka? Sirkustanssijattarelle? Jalopeurojen vartijan hävyttömälle tyttärelle?" Hänen silmänsä salamoivat. "Hänellä on suuri vaikutusvalta puolisoonsa", huomautti Cassiodorus. "Ei, tyttäreni ei saa kirjoittaa portolle, joka on häväissyt kaikkien naisten kunnian."
Ihastuneena Valeria heittäytyi hänen rinnoilleen. "Cassiodorus, siinä on minun maailmani, minun iloni, minun taivaani! "Miehekäs uljuus, rakkaus kansaan ja sielu, jota rakkaus ja viha liikuttaa eikö siinä ole tarpeeksi ihmisrinnalle." "On onnen ja nuoruuden aikana. "Tuska johtaa meidät taivaaseen."
Aivan odottamatta hän julkaisi kertomuksen matkoistaan sekä selonteon vähemmän tunnetuista maista ja kansoista, joihin hän itse oli tutustunut. Kirjalla oli tavaton menestys. Cassiodorus ja Boëthius kiistelivät hänen ystävyydestään; suuri kuningas tahtoi saada hänet hoviinsa. Mutta äkkiä hän katosi taas Roomasta.
Näissä näytti hänet niin usein voittavan ruhtinattaren kaikilla aloilla syvempi viisaus, että Cassiodorus, joka usein oli läsnä tällaisissa väittelyissä, ei voinut olla surkutellen huomaamatta, että tämä kerran niin loistava nero oli hiukan ruostunut oppineen seuran puutteessa. Mutta Cethegus, tuo täydellinen ihmistuntija, oli oppinut vielä syvemmältä tuntemaan tuon ylpeän naisen sielun.
Reippaasti sairas nousi hänen avullaan vuoteeltaan, heitti laajan purppuravaipan hartioilleen, vyötti miekan kupeelleen, pani matalan, piikkisellä kruunulla varustetun kypärän päähänsä ja nojasi kädellään raskaan keihään varteen, selkä huoneen leveää doorilaista keskipylvästä vasten. "No niin, kutsu nyt tyttäreni ja Cassiodorus ja kaikki muutkin, jotka ovat tuolla ulkona." SEITSEM
"Luulin voivani suojella ja hyödyttää valtakuntaa. Senvuoksi rakastin kruunua. "Tunnen voivani uhrata elämäni, kruununikin, jos kansani onni sitä vaatii. "Voisitkohan sen tehdä, Amalasunta?" kysyi hän itseltään pannen vasemman kätensä epäillen sydämelleen. Hänen mietteitään häiritsi Cassiodorus, joka hitaasti ja alla päin tuli huoneeseen.
"Jääkää hyvästi", huudahti hän, "sinä, Iffinger ja sinä, Sudenpää! Ja sinäkin, vanha Jättiläisenpää! "Ja sinä, kirkas Passara! "Joko tiedätte? "Huomenna lähden luotanne. "Lähden mielelläni. "Riennän hänen luokseen." Cassiodorus ja Julius viipyivät monta viikkoa Bysantin matkalla. He palasivat, mutta eivät tuoneet rauhansanomaa.
Lukittujen ovien takana hän kirjoitti tuskallisen tunnustuksensa. Kuumia kiitollisuuden ja katumuksen kyyneliä tippui pergamentille, jonka hän huolellisesti sulki sinetillä ja antoi uskollisimmalle orjalleen vietäväksi Squillaciumin luostariin Apuliassa, missä Cassiodorus tavallisesti oleskeli. Hitaasti kuluivat odottavan ruhtinattaren mielestä päivän hetket.
Hän on tehnyt sen, mitä minä kieltäydyin tekemästä. "Varokaa, olkaa väkevät ja yksimieliset. Oi, jos voisin kuollessani sovittaa sen, mitä eläessäni olen rikkonut." Hiljaa kansa kuunteli näitä sanoja, jotka Cassiodorus oli lausunut vapisevalla äänellä ja jotka tuntuivat kaikuvan haudan toiselta puolen. Vielä sen jälkeenkin, kun hän oli lopettanut, vallitsi säälin ja surun aiheuttama hiljaisuus.
Päivän Sana
Muut Etsivät