Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Berven seisoi hetkisen hiljaa... »Kieltäydytkö ottamasta minulta?» »Jos minun on pakko lainata, niin lainaan mieluummin pankista, niin en ole tekemisissä kenenkään mieskohtaisen velkojan kanssa.» »E-et siis tahdo ottaa sitä Jakob?» Berven seisoi paperi kädessä; se vapisi vähän. »En voi,» vastasi Jakob päättävästi. »Etkö?...» Bervenin silmät kostuivat.
Jakob seisoi kylmän kohteliaana portailla, kun hänen vanha ystävänsä taakseen katsomatta ajoi tiehensä mustalla, virkulla juoksijallaan.... Hän jäi hetkeksi katselemaan Bervenin jälkeen, harmahtava pää paljaana. »Taidanpa olla ihan järjiltäni!» pääsi häneltä vihdoin, kun hän äkkiä lähti konttoriin. ... Ihan järjiltään hän oli taitanut olla!
He olivat asuneet samassa huoneessa ja vähistä penneistään auttaneet toisiaan siihen aikaan, kuin toinen lueskeli yliopistossa ja toinen harjoittelihen teknikoksi; he olivat tunteneet toisensa läpikotaisin, ja Jörgen Basberg Bervenin nimi toistui kuin loppukerto kaikessa, mitä Jakob kuvaili elämästään, siitä elämästä, jota hän oli elänyt, ennenkuin kohtasi hänet, Aletten.
He tahtovat ostaa koko Varaasin metsän»... Hän otti esille lompakkonsa... »Jos voit sitä käyttää, niin... Riippuu vain sinusta, tahdotko suostua siihen vai et. Tietysti hinta on alhainen.» Jakob seisoi Bervenin edessä ajattelematta oikeastaan mitään.
Jokaisen varsinaiseen eroon päättyvän avioliittovararikon osalle tulee kymmenen tällaista järjestelyä ... tai, änkytti Berven, hunnutusta, jos niin tahdotte; se on niin peräti kuollutta kaikki tyyni!... Jörgen Bervenin suuri elämänvaikutelma oli, että hänen vanhempainsa välit olivat hänelle avanneet tuollaisen kalkitun haudan.
Hän kuuli rattaiden vierivän pihalle ... nyt hän erotti puhetta... Mutta mitä? Hän kävi äkkiä tarkkaavaksi. Ei, siitä ei voinut erehtyä se oli Bervenin ääni... »Viisi pitkää peninkulmaa olen ajanut sillä tässä paahtavassa helteessä, Gudbrand! Jos sinä annat sille vettä niin lyön sinulta pään poikki... Ja miten täällä muuten jaksetaan?» hän kysyi hillitymmällä äänellä.
Minun olisi ensin pitänyt ajatella, miltä lainaaminen tuntuu.» Jakob ihan toivoi Bervenin pian lähtevän. Berven ei puhunut enää sanaakaan. Hän otti matkalaukun ja laski sen taas kädestään, seisoi siinä päällystakki yllään kalpeana ja epäröiden, menisikö hän sisään hyvästi jättämään. Hän avasi oven raolleen ja nyökkäsi jäähyväiseksi Elisabetille, joka istui salissa.
Jakob näki, miten pettymys oli nostanut kyynelet Aletten silmiin, miten hän taisteli poikainsa jokaisen toivomuksen puolesta... »Rakentakaa päälle, rakentakaa päälle»... Hän peräytyi itkettyneiden kasvojen edessä. Jörgen Bervenin komea, musta, höyryävä hevonen ja hänen hienot, kiilloitetut rattaansa, joihin tieltä oli räiskynyt lokaa, tulivat portista Mörkin pihalle.
Tämä puuska on kestettävä se voi tuoda hyvääkin mukanaan, seuloa pois vastuukyvyttömyyttä hiukan... Kas niin, siinä on maksuosoitus.» »Kiitos, Jörgen!» Jakob kulki vielä pari kertaa lattian poikki ja pysähtyi sitten paperi yhä kädessään Bervenin eteen. »Mitä sanot nykyisistä ajoista, Jörgen?» Berven istui Jakobiin päin kääntyneenä ja nojaten kyynärpäätäin kirjoituspöytää vasten.
Ne saavat kasvaa. Se on säästökassa sekin.» »Ei, mutta Jakob! Etkä sinä ole siitä minulle virkkanut mitään. Ettäkö meillä todellakin on kaksi metsää?» »On kyllä, kaksi kertaa tuhat kruunua on minulla sijoitettuna, ihan Bervenin metsän viereen Länsijoen varrelle. Ja jos minä saan vähän lisää varoja kokoon tänä vuonna, panen nekin sinne!
Päivän Sana
Muut Etsivät