Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
Minä heräsin siihen, että tätini aivan hiljalleen seisoi vuoteeni vieressä. Minä tunsin sen unessani, niinkuin luulen, että kaikki semmoisia tunnemme. "Rakas Trot", lausui hän, kun avasin silmäni, "minä en malttanut herättää sinua. Mr. Peggotty on täällä; saako hän tulla sisään?" Minä vastasin: kyllä, ja hän ilmestyi pian.
Se oli suuri ja mustaksi maalattu ja näytti vanhalta ruumiskirstulta, joka seisoi pystyssä seinää vasten. Eräänä päivänä avasin kaapin oven: Menkää kaappiin, sanoin. Crangier seisoi hievahtamatta. Menkää kaappiin, toistin, mutta sitte äkkiä sanoin oi, kuinka jo Olinkaan oppinut teeskentelemään ja olemaan olevinani: Jos nimittäin tohditte.
Minä avasin sitten silmäni nähdäkseni oliko hän puhunut totta. Ja totta tosiaan! Edessäni näin suunnattoman joukon aarteita, kallioluolia täynnä äärettömiä kalleuksia, jotta minun olisi ollut mahdoton niitä luetella. Mutta koska minun kaiken aikaa täytyi pitää oikea silmäni suljettuna, ja se ajan pitkään kävi kovin tukalaksi, niin pyysin dervishin sivelemään sitäkin.
Minulla ei ole enää pienintäkään kynttilän pätkää, jota olisin voinut asettaa ikkunaan teille merkiksi. Herrani on polttanut viimeiset tänä iltana. Voi, enpä vieläkään ole saanut puhutella häntä. Kohta, kun avasin suuni puhuakseni, käski hän minun olla vaiti. Hän oli hajamielinen ja näkyi tuumailevan tärkeitä asioita. Nytkin vielä hän pitkin askelin astuu edes takaisin kamarissaan.
Isäni seisoi ovella kuuntelemassa, ja minusta näytti kuin hän jo kauan olisi siinä seisonut. Minä seisahduin ja kuiskasin hänelle muutamia lohdutuksen sanoja. Ja kun avasin oven niin hiljaa, ettei edes Bettykään kääntynyt ympäri, ja hiivin äitini luo, hän katsoi minuun!
Kun olimme päässeet kaikkein laivojen ohitse ja tulimme Rymättylään, otin minä esiin pistolini ja avasin myös toisen silmän. Kun kokki tämän havaitsi, nousi hän ylös ja aikoi karata päälleni, mutta minä pidin molemmat pistolit edessäni ja käskin heidän istua jos eivät tahtoisi tulla ammutuiksi; ja niin nuo kolme miestä seurasi minua Ahvenanmaalle.
Minä kiirehdin suostumaan hänen ystävälliseen ehdoitukseensa, avasin Peggotyn kukkaron ja käänsin sen ylös alaisin hänen käteensä. "Tahdotko käyttää niistä jotakin nyt?" kysyi hän minulta. "Ei, kiitoksia", vastasin minä. "Sinä saat, jos tahdot, sinä tiedät sen", lausui Steerforth. "Sano sananen vaan". "Ei, kiitoksia, Sir", toistin minä.
Hän antoi minulle kokoon käärityn paperin, kannusti samalla hevostansa ja ajoi pois. Vavisten avasin kirjeen ja luin seuraavat rivit: "Jumala näki hyväksi ottaa minulta yht'aikaa isän ja äidin: maailmassa ei ole minulla sukulaisia eikä ystäviä. Käännyn senvuoksi teidän puoleenne, tietäen teidän aina harrastaneen parastani ja olevan valmis auttamaan jokaista.
Tänä aamuna varhain herätessäni olin raskaalla mielellä. Olin nähnyt unta sinusta, että vielä olit pieni poika, vaan herättyäni muistin että niin pian olet minut jättävä ja mieleni kävi niin murheelliseksi, kuin jo olisit manalan majoihin muuttanut. Nousin vuoteeltani ja avasin ikkunan.
Olen itse valvonut, valvonut keskellä yötä, ja kun avasin silmäni, seisoi hän vuoteeni vieressä, jalkapäässä ilmielävänä, niin elävänä kuin hän itse eli ja liikkui... Ja seuraavana päivänä, kun kohtasimme toisemme kahvilassa, sanoi hän minulle nauraen täyttä kurkkua: No, näithän minut eilen illalla? Ajattelin sinua.
Päivän Sana
Muut Etsivät