Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Näin aloin: »Runoniekka, oppahani, mun katso kuntoani, liekö luja, sa ennen kuin mun johdat yöhön jylhään. Sa sanot, että Silviuksen isä, näyssä ei, vaan vielä täysin aistein vaelsi valtakuntaan ijäisehen. Jos Herra, vastustaja kaiken pahan, hänt' auttoi, muistain, mitä mahtavata hänestä johtuis, keitä, kuinka suurta,

Mitä häntä auttoi, että hän koetti emolleen selittää, millä tavalla hän omassa uskossaan oli raskaaksi tullut. Isäkin kutsui häntä portoksi ja käski hänen mennä karhun louhikammioihin poikimaan...

"Kenen olet tuntemaan oppinut, poikaseni?" kysyi rakkaasti eräs komea mies, jonka ryhti oli kerrassaan jalo ja arvollinen. "Erään sorvarinsällin, nimeltä Georg", vastasi poika. "Sorvarinsällinkö? Sepä kumma. Kuinka olet hänen kanssaan niin pian tuttavuutta tehnyt?" "Hän oli ystävällinen ja auttoi minua lukutyössäni", sanoi Friedrich. "Sorvariko sinua luvuissasi neuvonut?" kummaili isä.

Rovasti nousi ylös ja kurkisti akkunasta. Eihän siitä miten voinut nähdä portaille, mutta mitä ihmettä! se on sitonut hevosensa kiinni omenapuuhun, pöllö! Siinä se oli hevonen ja nyhti puuta oikein voimainsa perästä. Muuta ei näkynyt erinomaisempaa, paitsi että kaivo oli unhotettu auki, koska se niin höyrysi. Vihdoinkin auttoi joku oven jytyyttäjän etehiseen.

Ilolla otti Heikki tutut sotakalunsa, jotka leski vapisevalla kiireellä auttoi hänen päälleen, sen perästä sanoen hänelle jäähyväiset näillä sanoilla: "Jumala avuksi lesken ja orpoin puolustajalle, ja turmio kaikille, mitkä hänen eteensä sattuvat!"

Anni kannettiin lastenkamariin omaan sänkyynsä nukkumaan; samassa tuli maisterikin kotiin. "Pappa!" ehätti Yrjö sanomaan, "me olimme Kluuvin rannassa." "Vai niin, vai niin", sanoi maisteri ja meni työhuoneesensa. Päivällis-aika läheni ja Elsa joudutti itsensä päivällispöytää laittamaan, ja kyökissä hän kaikkia auttoi, minkä ennätti. Rouvakin oli kyökissä päivällispuuhassa.

Samalla kuin Fredrika kirjallisuutta lukemalla välillisesti auttoi miestään, rupesi hän suoranaisestikin ottamaan osaa hänen työhönsä kirjoittamalla Morgonbladiin, jota Runeberg toimitti v. 1832 37. Hän mainitsee siitä leikillisesti eräässä kirjeessä ystävälleen: "Runeberg valittaa ja vaikeroi, ettei hänellä ole mitään lehteen pantavaksi ja siitä syystä yksin minunkin täytyy auttaa sitä raukkaa."

Kesä oli kulunut loppuun ja Tuomarilassa valmistettiin kesävieraiden lähtöä. Vaatteita silitettiin, koreja ja matkalaukkuja tuotiin esille, ja Aini kantoi puhtaat, silitetyt vaatteet sylillisen toisensa perästä ylisiin ja auttoi tovereitaan niiden laittelemisessa.

Eräs metsästäjä, puvun ompeleissa kuluneita ja mustuneita kultapunoksia, juoksi esiin, ajoi pois koirat, laski astuimen alas ja auttoi överstin ja kapteenin ulos vaunuista.

Pastori auttoi häntä uutterasti kaikissa näissä toimissa; tämän viikon kuluessa tuli hän joka toinen päivä kreivittären luo ja istui tuntikausia papereilla ja laskuilla peitetyn pöydän ääressä hänen pimeässä kirjoitushuoneessaan, salin vieressä.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät