Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Jumalan tähden, onko tuo se nuorukainen, joka auttoi minua ja toi minun tänne? hän kysyi äkkiä. Tämä se on, vastasi vanhus. Te olette suuressa kiitollisuuden velassa hänelle, mies! Vanha karhuntanssittaja rupesi itkemään nyyhkien kuni lapsi ja laskeusi Feliks'in jalkojen eteen. Jumala on meitä tänne tuonut!
Se auttoi. Anna Liisa ihan säikähti, ja pian suoriutui hän paluumatkalle. Hyvärisen emäntä siunaili hänen lähdettyään: »
Oloni tuntui niin vaikealta. Mitä auttoi ajatuksiaan paeta; kipu, levottomuus, tukala tuska ei kumminkaan sillä helpoittunut. En muista enää, kuinka se iltapäivä kului. Lapsia kaiketi hoitelin, ehkä toimittelin jotain kyökissäkin.
Se seikka, että ihmiset hänen ulkomuotoonsa niin kiintyivät, auttoi häntä täällä vankilassakin pääsemään pian heidän läheiseen tuttavuuteensa, sillä kaiken ulkonaisen lähentelemisen Helena aina osasi kääntää vaan välittömään tuttavuuteen pyrkimiseksi, ja vapaudellaan ja avomielisyydellään sai heidät vaarattomiksi ystävikseen.
Erinomaisella huolella hoiteli pieni Elsa sairasta äitiänsä. Kauvan kestikin sairastusta, joka kysyi Elsalta tavatonta kykyä ja voimain ponnistusta. Mutta hän oli oppinut jo nuorena sen läksyn, että jos mitä tekee, tekee sen niin kuin Herralle ja niin se Herra, jota hän palveli, auttoi ja vahvisti hänen lapsellisia ja vähäisiä voimiansa kestäviksi. Vihdoin tuli Leski-Annan pääsin-päivä.
Auttoi hän kerran Liisankin isän venettä muutamassa äkeässä korvassa. Oli se toinen mies nuori ja heikko poikanen, joka ei jaksanut vahvasti vetää, vaan Liisa sen sijaan kiskoi tuimasti, ja hän se itse olikin köyden päässä. Ihmettelivät miehet Liisan reippautta ja reipas tyttö se Liisa olikin, oikein reima. Vaan vasta Siitarinkorvaa noustessaan he reimautta näkivät.
Eräs armelias herra oli minulle avullisena sekä neuvoillaan siinä toimessani että myös lahjoittamalla puolipitoiset saappaat, nähdessään minun niitä tarvitsevan. Myöskin eräs toinen herra auttoi minua 15 markan rahalahjalla. Nämät asiat tahdon kiitollisuuteni osoitteena heidän kunniakseen mainita.
Hän auttoi sen ja antoi sitten sille uutta vauhtia. Nyt se kävi hyvin, paitsi että aina, kun se näytti kymmentä minuuttia vaille kymmenen, viisarit tarttuivat toisiinsa kuin pihtiin ja seurasivat siitä asti toisiansa. Viisain mies maailmassa ei olisi edestä eikä takaa voinut nähdä oikein vuorokauden aikoja sellaisesta kellosta ja sen vuoksi täytyi minun vielä kerran saada se laitetuksi.
"Mitä, mitä te sanoitte, Ivan Ignatjitsh?" kysyi kapteenin rouva, joka istui nurkassa, korttia pannen; "en oikein kuullut". Ivan Ignatjitsh, huomattuaan minun osoittavan paheksumista ja muistettuaan lupauksensa, kävi hämille eikä tiennyt mitä vastata. Shvabrin auttoi häntä pulasta: "Ivan Ignatjitsh", sanoi hän, "on hyvillään meidän sovinnostamme". "Kenenkäs kanssa sinä, veikkoseni, riitaannuit?"
Ankarain ponnistuksien jälkeen tämä onnistuikin, ja Elias, joka ensin pääsi veneen pohjalle, auttoi poikansakin sinne. Ja siinä he nyt istuivat pitkän, pimeän talviyön, käsin ja polvin pusertaen itseänsä kiinni veneen köliin, jonka yli aalto aallon perään huuhteli.
Päivän Sana
Muut Etsivät