Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Mutta kotipitäjääni minä kirjoitan sentään jotenkin usein.» Kääntyen neiti Joppeen hän lisäsi: »Täti, emmekö jo lähde?» »Mihin noin kiire?» sanoi patrunessa. »Onko asianne nyt jo selvillä?» »Ei ole, mutta ei siitä nyt tällä kertaa tulekaan selvää», vastasi Iiri, luoden patruunaan nöyrän, vaan kuitenkin nuhtelevan katseen.
Hän tuli tänne vain auttaakseen minua kun tahdoin yrittää kaappaista onnen käsiini asiassa, jonka kuningas osaksi oli hyväksynyt.» »Dunois», sanoi Crawford, »jos toinen mies kertoisi minulle, että te muka olitte saattanut oman asianne vuoksi tämän korkeasukuisen prinssin tämmöiseen vaaraan, niin olisin sanonut sen valheeksi.
Sotavangit saavat jäädä henkiin, ja kohtelu riippuu käytöksestä, mutta nyt on toista. Kuka olisi tätä voinut ajatella? Maria oli vaiti, ja Leena alkoi taas: Varoitinhan minä teitä vakavasti Viipurissa, mutta ette kuullut minua, Mitä nyt majuri sanoo? Maria purskahti taas itkuun. Olen puhunut Löfvingille ja pyytänyt häntä esittämään asianne mahdollisimman lievänä.
Koettakaa te järjestää asianne torstaiksi, sillä minä en voi olla teidän molempain luona yht'aikaa." "Ja Constance Beauchêne", kysyi Mathieu leikillisesti, "eikö hänkin ole samassa tilassa? Silloin se olisi ihan täydellistä." "Ei, ei, hän ei ole siinä tilassa. Hänhän on vannonut, ett'ei hän enään koskaan tule siihen tilaan, ja hän laittaa myös niin, että hän pitää sanansa.
Hermostuneesti ja jyrkästi vastasi Hannes hänelle: Minun kieltäni ette osaa, puhukaa siis venättä, jos teillä on jotain asiaa. Loukkaantumatta ja yhtä sävyisästi sanoi nyt hoitajatar venäjäksi: Minulle on kerrottu teidän asianne ja, minun täytyy se sanoa, te teette turhaa työtä, herra luutnantti, tämähän on pelkkää komediaa.
Enemmän hietaa, enemmän hietaa haudoille! komensi taas maaherran ääni... Ka, Bånghan se on! Minä tiedän asianne, ja olen vast'ikään saanut vastauksen Tukholmasta. Hallitus on myöntynyt anomukseen.
Kuka olette? kysyi herttua Bernhard lyhyesti ja kalseasti. Kustaa Bertel, luutnantti kuninkaallisen majesteetin suomalaisessa ratsuväessä. Mikä on asianne? Nuorukainen punastui eikä virkkanut mitään. Herttua huomasi sen ja katseli häntä tyytymättömän näköisenä. Minä ymmärrän, sanoi hän vihdoin, te olette tavallisuuden mukaan taas tapellut saksalaisten upseerien kanssa naisista.
Miettikää siis tarkoin asianne ja vuodattakaa sydämenne minun polvelleni, jossa hellin osanottavaisuus kohtaa teitä.
"Jos asianne on kiireellistä laatua," sanoi hän ja lähti menemään, "niin tulkaa puotiin Kalastajakadulle." Tunnin kuluttua seisoi mies puodissa. Topias maksoi hänelle vanhan velkansa, viisitoista penniä ja virkkoi puheen aluksi: "Ostakaa te nyt minulta jotakin." "Ei ole rahaa, kuin ei ole työtä." "Niin, kivet ovat lumen alla."
"Heh, heh, noita nuoria herroja! Eihän Liilakaan kaikille ylety", sanoi isäntä. "No älähän pikastu, hywä weli. Minä en tiennyt, että teidän asianne niin owat, en. Mutta Alman minä ainakin tahdon omakseni, waikka hän onkin nuorempi Liilaa, mutta woinhan minä wuoden pari odottaa, jos hänet kahdeksantoista wanhana wielä liian nuoreksi katsottaisiin", sanoi nimismies, muka lepyttääksensä kauppiasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät