Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
BOTHWELL. Sillat pois, hevoset reilaan? KUNINGATAR. Pitääkö meidän paeta? BOTHWELL. Niin, palataksemme tavalla semmoisella, ett'ei itse perkelekään voi heitä puolustaa. Vai sitäkö arvelit, kavala Lethington, että minun piti raivata tie, mutta sinun astua linnaan?
ROUVA. On kyllä, ja sen vuoksi olisikin erinomainen voitto, jos hän saataisiin meidän puolelle; sitä kannattaisi koettaa, KANTTORI. Se on minunkin mielipiteeni ja luulen että sellainen kääntämis-työ kävisi rouvasväelle varsin helpoksi. HANNA. Mutta äskenhän juuri arvelit ettei naisilla ole mitään kykyä sellaisissa asioissa ja että he aina mukaantuvat niiden miesten mukaan, joiden seurassa ovat.
Näetkös, täällä Taalainmaassa ei ole ryöväreitä, jotka meitä säikyttäisivät ellei karhuja sanoisi ryöväriksi. Mutta koska puhuit, älysin heti, että lienet mitä lienetkin, niin et ole karhu ainakaan. AKSEL. Kenties ensin arvelit minua joksikin haltijaksi? RIITTA. Niin, niin ... se ei ole ensinkään naurun asia. Sillä tiedäkin, että tällä vuorella pidetään kummallista menoa sydänyön aikana.
Niinkös sinä arvelit sanoa, Ramorny?" "Kumminkin", sanoi Ramorny, "olette te enemmän rakastettu kuin pelätty, ja se on vaarallinen asia prinssille.
"Jos hän on pelastettu, arvelit kai sanoa, vanha mies", sanoi Douglas, joka, vaikka hiukan suuttunut tarjomuksensa hylkäämisestä, oli kovin jalomielinen, ettei tämä tapaus tässä olisi hänen sydäntänsä liikuttanut. "Hän on pelastettu, jos Douglas'in lipussa lienee kyllin turvaa hän on pelastettu, ja tulee rikkaaksi. Douglas voi antaa rikkautta niille, jotka sitä kalliimpana kuin kunniaa katsovat".
Ja kun jumalanpalvelus oli lopussa ja mies palasi kotiinsa, tuli vaimo itkien hänen luokseen ja sanoi: 'Näitkö sinä, kuinka moni rikkaimmista ja mahtavimmista henkilöistä meni ulos kirkosta tänä aamuna? Miksi sinä saarnasit semmoisen saarnan juuri nyt, kun meidän pitäisi saada lisärakennus taloomme, ja kun sinä arvelit että he nostaisivat palkkaasi.
"Kuinka ja mistä arvelit pelastuksen tulevan?" uteli saarnamies. "En sitä ajatellut, niistä ja kuinka tulisi... uskoin vain, että jotakin tulee... etten vielä kuole..." Saarnamies mietti. Hänen mieleensä oli johtunut niin monta merkillistä arvoitusta, ettei hän tuntunut niistä pääsevän selville. "Mutta olithan sinä heräämätön, uskoton mies?" ihmetteli hän yhä. "Rukoilitko Jumalaa auttamaan?"
Johannes ei tullut pitkään aikaan takaisin, ja kun Amrei hänet viimeinkin näki, meni hän häntä vastaan ja sanoi: "kun sinulla tästälähin sattuu jotakin asioimista matkalla, niin otathan minut mukaasi? Niinhän?" "Vai niin! Peljästyitkö? Arvelit ehkä minun menneeni sitä tietäni? Niin, mitenkä olisi, jos minä olisin sinut jättänyt ja ratsastanut matkoihini?"
Nyt sait siis likemmältä nähdä heinäsirkan. Sinua kummastutti sen hoikka rakenne ja soukat jalat. Mistähän heleät laulajamme näin ovat laihoiksi joutuneet, arvelit sä. Lupasin silloin sulle sen kertoa. Tässä se nyt on kertomus. Nämä laulavat laihat olennot ovat, näet sä, nekin ennen olleet ihmisiä.
*Rosmer*. Niin, niin, sinä arvelit kai, ett'ei meidän välimme koskaan voisi muuttua toisellaiseksi, kuin se oli. *Rebekka*. Niin, niin luulin. *Rosmer*. Samoin luulin minäkin. Mutta jos minä kuolisin . *Rebekka*. O, Rosmer sinä elät kauvemmin kuin minä. *Rosmer*. Kurja henkeni lienee sentään omassa vallassani, saan kai sille tehdä, mitä tahdon. *Rebekka*. Mitä sillä tarkoitat!
Päivän Sana
Muut Etsivät