Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Yhdeksän vuotta sitten me sosialistit arvelimme, että tuo laki oli aiottu työväkeä vastaan. Mutta näyttää siltä, että se oli tähdätty myöskin teitä vastaan.
Itse arvelimme: kyllä vielä tappeluita piisaa, ehkä niitä saamme joka mies, ennenkuin sota loppuu. Soittokunnat soittivat pataljonain kunniamarssia. Prikatin komentaja kenrali Ellis I ripusti jokaisen "valitun" rintaan mainitun ristin ja antoi samalla heille suutelon. Lokakuun 29 päivän olimme aina vaan samassa asentopaikassa.
»Noo», kiirehti sanomaan, »ei siinä ole pelkäämistä, sillä niille lie tullut pahat välit Karhun Esalle ja Karin Vennulle, koska Vennu kävi tämän Saviojan puheilla hyvässä ystävyydessä sanomassa, että olisi parasta kiiruhtaa hakemusta ja ulosmittausta, että sen Esan asiat ovat huonolla jäljellä.» »Sanoko Karin Vännu nin?» »Niin se oli sanonut. Ja siitä me arvelimme, että niille on tullut riita.»
ALMA. Kyllä, kyllä hän on ne saanut. Mutta näetkös, me arvelimme siellä kaikki, ett'ei hänen pitäisi tulla, ett'ei se olisi hyvä sinullekaan. SYLVI. Minulle? Oi, kuinka te erehdytte! ALMA. Ei, Sylvi kulta, emme me erehdy. Se vaikuttaisi sinussa mielenliikutusta, ja semmoista sinulla on muutenkin ollut tarpeeksi asti. Ja sitä paitsi on siihen vielä muitakin syitä.
Hänen korkeutena tervehti ja kiitteli joka rykmenttiä erittäin. Tultuansa meidän pataljonan kohdalle tervehti hän meitä Suomeksi sanoen: "No juva päivää!" tunnetulla leikillisellä tavallaan, ja käski pataljonamme päällikön kysyä meiltä suomeksi, mitä me arvelimme turkkilaisista eilisessä tappelussa.
Muutaman päivän perästä saimme kuitenkin kuulla, että hän oli noussut erääseen jaalaan, joka halkolastissa purjehti Tukholmaan. No siinä nyt ei ole mitään vaaraa, ajattelimme me ja arvelimme, että hän pian palaisi takasin purjehdusretkeltään, sillä hän ei ollut ottanut mukaansa passia, ei rahaa eikä edes vaatteitakaan. Me odotimme kauan, mutta hän ei palannut.
He arvelivat, että läheisin asema, mistä voisi saada vaunut, oli "Place de la République". Mutta kyllä he tarjoutuivat menemään sinne niitä noutamaan. Siihen emme kuitenkaan suostuneet, sillä arvelimme, että se kestäisi kenties kuinka kauan tahansa, ja päätimme itse ruveta hitaasti sinnepäin astumaan.
Jo aikaisin aamulla saapui vanginvartija vaahtoisella hevosella Pöyhkeälään tuoden sanoman Junnon karkuun menemisestä. Hän sanoi käyneensä viiden aikaan vankia katsomassa, mutta, »kovinpa hämmästyin», lausui hän, »kun ainoastaan poikki viilatut kahleet olivat jäljellä ja vanki tipotiessään. Arvelimme parhaaksi häntä ajaa takaa Poriin päin, ehkä hän ei vielä ole kauas joutunut.»
Muutamat meistä arvelivat että olisi hyvä jos meillä siellä olisi luotettava mies, joka voisi sekä työtä tehdä että lepoaikoina puhua Jumalan sanaa. Sivert Jespersen'illä ja noilla muilla on niin paljon toimia kaupungissa, ja arvelimme sentähden että kysyisimme eikö Hans Nilsen tahtoisi muuttaa sinne?" "Sen tahdon mielelläni tehdä, jos luulette siitä jotain hyötyä olevan."
Kiitä sinäkin heitä, lapseni», hän sitten virkkoi kääntyen Mertsin puoleen. »Katsos, tässä ovat ne miehet, joitten oli määrä surmata sinut, mutta jotka kuulivat enemmän Jumalaa kuin ihmisiä». Sitten hän jatkoi puhuen miehille: »Eihän teitä nyt enää kaduta, että silloin säästitte henkemme?» »Silloin me arvelimme ihmeen paljon hyvää tehneemme, kun lahjoitimme teille elämän, mutta nyt vasta huomaamme, ettei se ollut mitään, ja meidän olisi tullut panna oma henkemme alttiiksi pelastaaksemme teidät ja viedä teidät kotiin hyvien vanhempienne luo».
Päivän Sana
Muut Etsivät