Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025


Se kävi näin: Lauri oli kirkon luona monta kertaa nähnyt nuoren lesken, jonka mies hiljan oli kuollut ja joka ainoan lapsensa, neljänvuotiaan tytön, kanssa eli köyhyydessä. Leski vetäytyi aina ujona ja nöyränä kirkkomuurin lähelle taluttaen lasta kädestä ja katseli arasti väkeä.

Palajaa hetken perästä takaisin ja yrittää lähestyä äitiään. SINIKKA (arasti):

Jos olisikin asettua niinkuin vaan palvelijaksi, sanoi Henrik arasti hymähtäen. Mamma sanoi tähän: Vanhat palvelijat tekevät silmäin edessä rouvan mukaan, mutta selän takana aina niinkuin heistä näyttää oikealta, mutta minä en voi teeskennellä, enkä voi tehdä vastoin selvää tietoani. Ehkä pitäisi voida, en tiedä. Hän pani näin sanottuaan neuleen kainaloonsa ja kätensä poskelleen.

Helga pakottihe hymyilemään kuin mieliksi äidille, mutta Söderling ja Kalle jurottivat totisina, Söderling silloin tällöin arasti katsahtaen Kalleen. Täti koetti sytyttää ukin viinallakin! nauroi Hanna. Koetin, mutta mitäs se palaisi.... Hohhoo ja-jaa ... oli se kryssäystä se, pakottaa käsiäni ja selkääni niin, että ... mutta perille tultiin.

Klea tahtoi silitellä notkeata eläintä, mutta se hypähti hänen luotaan pois ja katseli häntä arasti ja niin kuin hänestä näytti, vihaisesti viheriöillä silmillään ja peräytyi nurkkaan Irenen vuoteen viereen. "Se on erehtynyt," Klea ajatteli, "kissastakin Irene tuntuu miellyttävämmältä kuin minä, ja tämä Irene, tämä Irene."

Mieskään ei tullut mitään sanoneeksi, hän näytti säikähtyneeltä ja hätäytyneeltä, repi tukkaansa ja tuontuostakin katsahti arasti ja kysyväisesti vaimoonsa, joka levitti peitettä vuoteen päälle. "Kuulepas, mitäs sinä ajattelet, Kristiina?" kysyi hän vihdoin epäröisesti. Matami Jonson kääntyi piirongista päin, jossa hän järjesteli, ja katsahti mieheensä.

Niin, minulle on kerrottu teidän asiastanne, sanoi Nehljudof mennen kopin perälle ja asettuen likaisen ristikkoikkunan luo: ja haluaisin nyt kuulla sen omasta suustanne. Menshof tuli myöskin ikkunan luo ja alkoi heti kertoa, ensin arasti, tirehtööriin katsahdellen, sitten yhä rohkeammin. Mutta kun tirehtööri meni pois käytävään antaaksensa siellä muutamia määräyksiä, rohkaistui hän kokonaan.

Ilkeästi ja arasti toisen kasvoista tuijotti kaksi veristävää, lasittunutta, kovin ulkonevaa silmää, jota vastoin toisen silmät näyttivät levottomasti väjyen sinne tänne tirkistelevän. Ne olivat Euergeteen murhamiehet, ne ne varmaankin olivat!

Nyt oli tullut ratkaiseva hetki, ja sanoin siis isälleni: Sen olen jo löytänyt. Siitä aioinkin teille, isä-hyvä kertoa ja pyydän suostumustanne ennen lähtöäni. No, hyvä, sanoi isäni, koska ollaan yhtä mieltä, niin sano kohta, kuka valittusi on? Se on ... vain köyhä ja... Miten köyhä ja...? Tuo Lammin Anna ... häntä rakastan, jatkoin minä arasti. Mitä ... häh?

Hän ei tiennyt tehtiinkö niin lapsille, mutta hän oli nähnyt sillätavoin siunattavan kuolleita, ja tahtoi siunata pienokaisen niin hyvin kuin taisi. Nuorella emännällä, joka istui lähellä vuoteen pääpuolta, oli kyyneleet silmissä. Hän kohotti arasti päänsä ja katsahti Uutelaan kuin anteeksipyytäen. Uutela huomasi sen, katsahti vastaan ja ikäänkuin nyökäytti.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät