United States or Kosovo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Enhän minä tiedä sitä tehneeni ... tehän sen sanoitte? Ehkä onkin sitten syy vain minussa ... ja minussahan se onkin... Mitenkä teissä? Siten vain, että minä en ole ymmärtänyt teitä niin hyvin kuin te ehkä minua. Ja koska olen sitä erityisistä syistä tänään tullut ajatelleeksi, niin voinhan sen sanoakin ... tai oikeastaan on vain eräs anteeksipyyntö, jonka katson velvollisuudekseni tehdä.
Mutta muuten niin ei maksu ole suinkaan pääasia, sanoi kapteeni. Pääasia on anteeksipyyntö... Johan minä olen teiltä pyytänyt, ja pyydän minä vielä uudelleen... Meiltä? Mitä se auttaa, jos sinä meiltä pyytäisit vaikka ikäsi anteeksi, kun siinä on kuitenkin koko lautakunta sovitettavana? Lautakunta? Niin juuri, lautakunta!
EEVA. Rinnassasi kukka, jonka sinulle eilen illalla jätin, on anteeksiantamus ja anteeksipyyntö. VARJAKKA. Kuinka ovat nyt sinun silmäsi tutut! Tämän kahdeksan vuoden aikana olen ne nähnyt aina ja kaikkialla, merellä ja maalla, kannella ja raalla. EEVA. Minkähän vuoksi minun piti paeta silloin, kun tulit meidän pihalle? VARJAKKA. Niin, minkä vuoksi sinä pakenit?
Sanan vihlova sävy kaikui vieläkin Eeron korvissa aivan kuin nyyhkytys isän ahdistetusta povesta, kuin tuskan esiinpusertama anteeksipyyntö. Eero alkoi kiivaasti astua edestakaisin huoneessa. Mitä jos hän kirjoittaisi isälle? Hänestä on aina tuntunut siltä, että isä sittekin rakastaa lapsiaan.
Ainoa, jonka luulen auttavan, on julkinen anteeksipyyntö. Niin, niin... Sitä ainakin minä vaadin omasta puolestani ja samaa luulen kapteeninkin vaativan... Vaadin, sanoi kapteeni nenä lasin sisässä, totia ryypätessään. Ja samaa vaatii jokainen lautamieskin. Niin, niin... Sanalla sanoen: sinun täytyy siis julkisen seuran läsnäollessa pyytää anteeksi kaikilta meiltä, joita olet törkeästi loukannut.
Hyvästi neiti Vinter, sanoi hän, ja ääni kaikui vähän kovana, onnea! monen talven lumi saattaa pudota ennenkuin tiemme taas sattuvat yhteen. Ellillä ei ollut yhtään sanaa vastaukseksi, hän ojensi vain kätensä, mutta hänen elävissä silmissään kuvastui kuin anteeksipyyntö. Raution silmissä muuttui kaikki kirkkaammaksi. Kohdelkoon elämä kepeästi teitä, sanoi hän hiljaa, Jumala olkoon kanssanne!
Erotessa vaikutti anteeksipyyntö parhaiten, sillä säälitti jättää häntä tällaisena. Et siis tahdo väliämme loppumaan? Hyvä Lauri, en, en. Entä Hallman? Jos hän...
Ei, ei, vaan kaikki se muu. Eksköld ja Hart olivat tämän ajan kuluessa olleet hänen apunaan kaikessa. Ei hän ymmärtänyt, kuinka hän muutoin olisi kaikkia kestänytkään. Hän ei ollenkaan siis nyt hämmästynyt kun palvelija tuli sanomaan että tohtori Hart tahtoi häntä tavata. "Elä pahastu, Anna, että niin paljon sekaannun sinun asioihisi", aloitti Hart ja Annaan koski kipeästi tuokin anteeksipyyntö.