United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitä pahaa oli hän tehnyt, että näin suuren surun ja häpeän piti tulla hänen osakseen? Ensi kerran elämässään toivoi hän kuolemaa mitäpä elämällä enää oli hänelle annettavaa, hänen miehensä ei enää rakastanut häntä, hän oli äsken juuri vieraan edessä häväissyt häntä, ja mikä oli pahinta hän oli tehnyt omalle lapselleen pahaa, jota ei milloinkaan enää voisi korjata.
Entäs nuo kanervat, katajat ja muut kauniit kasvit, joilla oli niin paljon annettavaa pieniin suihin, kun kerran poikaset munasta puhkeevat. Voi, tämä oli erinomainen paikka! ihan Jumalan luoma pienen linnun pesäksi. Siitä syystä täytyi lintuparin kiittää ja ylistää ja kauniisti kajahteli laulu halki raittiin, keväisen ilman.
Noin kahdenkymmenen vuoden ikäisenä tuli hän kerjäläisenä eteläänpäin maata. Mutta hän ei ollut tavallinen kerjäläinen, joka nöyrillä liikkeillä pyysi almua. Ei, jos hän maantiellä taikka yksinäisillä metsäpoluilla tapasi ihmisen, jolla hänen mielestänsä oli jotakin annettavaa, niin hän vaati rahaa taikka ruokaa komentavalla tavalla.
Mutta koska pappien puustelleista kaikki työaseet kruunun puolesta olivat myydyiksi tulleet, ei kukaan pappi taitanut maatansa hoitaa, ja koska ei talonpojilla ollut mitään, jolla papin palkan maksaa taitaisivat, niin ei hänellä minulle juuri muuta annettavaa ollut kuin katon pääni päälle.
Elina kiersi kätensä miehensä kaulaan ja vastasi: »Minulla ei ole mitään sinulle anteeksi annettavaa, mutta anna sinä anteeksi, että minun rakkauteni tahtoisi niin mielellään pitää sinua elämässä ja minun luonani.» Miihkali suuteli häntä ja Alli katsoi heitä kuin kuolemaa. Hän astui pari askelta, mutta maa tuntui horjuvan hänen allansa, niin että hänen täytyi nojautua puuhun.
KERTTU: Sano, tahdothan sinä muistella minua lempeydellä. GRANSKOG: Kuinka en minä sinua lempeydellä muistelisi! KERTTU: Voitko sinä antaa minulle anteeksi? GRANSKOG: Mitä olisi minulla sinulle anteeksi annettavaa! Sinä minun sydämeni sielu! KERTTU: Minä olen murtanut sinun elämäsi onnen. GRANSKOG: Et sinä ole sitä murtanut, vaan kohtalo. KERTTU: Me olimme luodut toisillemme.
Hän otti pikkuisen rusinoilla ja kuorimanteleilla täytetyn vadin pöydältä ja rupesi syömään. "Ota sinäkin", lausui hän tarjoten Blanchelle makean rusinan. "Tosin on minulla vaan vähän sinulle tarita, mutta veitikka se, joka antaa enemmän kuin on annettavaa. Kerran koittaa minulle parempi aika ja silloin saat nähdä, minkälaisia viehättävän hauskoja pitoja minä taidan valmistaa.
Olisi anteeksi annettavaa sanoa: »tässä on varmaankin tapahtunut ihmetyö». Mutta kun hämmästyksestämme selvittyämme alamme arvostellen tutkia luuloteltua ihmettä, huomaamme, ettei siinä olekkaan mitään erinomaista, vielä vähemmän varsinaista ihmettä.
Kuningas oli jo ehtinyt unohtaa hänet ja se oli anteeksi annettavaa semmoisten päivien jälkeen. Mitä haluatte, ystäväni? Hänen nimensä, teidän majesteettinne! Ah! Olette oikeassa! Olen sen teille luvannut. Mutta oletteko myös valmis kuulemaan sen nimen sillä mielenmaltilla, jota maanne ja kuninkaanne on oikeutettu teiltä vaatimaan? kysyi kuningas vakavasti, melkein ankarasti.
Sinä jäät turvattomaksi maailmaan. Minulla ei ole sinulle muuta annettavaa kuin Pyhä Kirja.