Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Ester ei ollut huomannut tällä kertaa mitään merkillistä Arnoldin silmissä. Tahdon sinua ymmärtää. Säilytä isäsi muisto kirkkaana. Anna minulle anteeksi, Ester. Niin mielelläni sinulle anteeksi annan, jos annettavaa on. Hyvä, että ymmärrät minua, vastasi Ester. Mutta, rakas Ester, me vietämme häämme ensi sunnuntaina, puhui Arnold.
Hän tarvitsi toisenlaista apua ja toverin juuri sellaisen kuin oli saanut. Jollei perheessä olisi ollut muita kuin äiti ja tytär, olisi Toini pian uudelleen pistäytynyt tervehtimään naapureitaan. Mutta tuo teräväkatseinen raajarikko raukka, jolle olisi pitänyt jotain antaa, vaikka ei ollut annettavaa, pidätti Toinia.
Hän vain kysyvästi katsoi surusanoman tuojaan ja Elias jatkoi: »Kun minä uuvuin, puristi puolisonne minun kättäni, sanoen: jos sinä jäät eloon, niin koeta päästä pois täältä; kaikki taistelu on nyt turha. Meillä ei ole enää toivoa, vaan jos tapaat Elinan, niin auta häntä ja pyydä häntä antamaan minulle anteeksi.» »Mitäpä minulla on hänelle anteeksi annettavaa? Sekö, että hän pyysi minua elämään?»
Kerjäten talosta taloon kuljimme me yhä edemmäksi kotoa; mutta maassa oli katovuosi ja nälän-hätä; se jolla jotakin oli, antoi, mutta harvoilla oli mitään annettavaa, ja me kärsimme nälkää. Lopuksi tulimme tänne, ja täällä annettiin suojaa kerjäläisparalle elättämään suru-lastansa, jonka Herra oitis otti luoksensa.
Hän tunsi, että hän kuitenkin oli kurja, heikko kuolevainen, joka elämän tosi-koetuksessa, kärsimisen kiirastulessa, ei ollut parempi kuin halpa työmies, jommoista hän ennen niin ylenkatsoi. Tuo Ainoa, josta hän luki, näytti hänestä olevan tosi-viisas. Eikö hänen ollut mitään tarvetta tulla hänen luokseen? Eikö hänessä ollut mitään anteeksi annettavaa syntiä?
"Et siis tahdo antaa anteeksi?" "Rakas Dora, minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa. Minkä sille voi, että sinusta minun maailmankatsomukseni on pikkumainen ja ikävä, enempää kuin sillekään, että minusta sinun maailmankatsomuksesi on pintapuolinen ja itsekäs. Ne ovat kaksi suuntaa, jotka eivät sovi yhteen." Hän naurahti kylmästi, silitti ohimennen hänen poskeaan ja meni omaan huoneeseensa.
"Mutta, yhtä ette suinkaan tiedä", jatkoi hän liikutettuna, "nimittäin, kuinka paljon pahaa olen teille tehnyt, kuinka olen teidän suhteenne erehtynyt ja kuinka paljon teillä olisi minulle anteeksi annettavaa." Aino käänsi kasvonsa häneen päin, hänen silmänsä välkkyivät kirkkaasti.
"Rakastettu Gabrielleni", kuiskasi hän, "minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa, vaan jos niin luulet, jos sinusta tuntuu siltä, niin sangen mielelläni tahdon sanoa antavani anteeksi ja unhoittavani kaikki.
"Rakastettu vaimoni", sanoi hän lempeästi, "minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa minähän olin viallinen, ymmärtämätöin, tunsin elämää enemmän kuin sinä, ja minun olisi tullut ymmärtää, että pyysin sinulta mahdottomuuksia minäkin lankesin siihen mahdottomuuteen.
KREETA. Minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa! ESKO. Sydämeni on kovin kipeä. Minä en voi ymmärtää, kuinka hän sai minun allensa. KARRI. Hän on vahva! ESKO. Minä olen vahvempi. Mutta millä keinolla sai hän minun allensa? Usko minua, jos tahdot, mutta se ei käynyt rehellisellä tavalla. Hän kamppasi. ESKO. Sitähän pelkään minäkin. Sinä taidat sen todistaa? MIKKO. Hän kamppasi.
Päivän Sana
Muut Etsivät