Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Silloin tuli yksi kirjurinpaikka räntterivirastossa avonaiseksi, ja Amos alensi itsensä sitä vastaan ottaaksensa.

Jos ei Amos tahtonut ilmasta elää, niin täytyi hänen seurata kumppanien esimerkkiä; sillä se, joka semmoisena myrskyisenä aikana koetti pyytää ja ostaa, ei suinkaan mitään saanut.

Amos otti tätä tehokasta avuliaisuutta vastaan, niinkuin jotain hänelle luonnollisesti tulevaa, ja jos Martha lohdutukseksi pilkasta ja vahingosta salaisesti lahjoitti hänelle voileipänsä, söi hän senkin, niinkuin jotain hänelle luonnollisesti tulevaa.

Tohtori tuli heti pahalle tuulelle kun Amos vain puhui, että tarvitsisi hakea lääkäri kaupungista hän näytti haluavan olla rauhassa ja huolehtia niin vähän kuin mahdollista. Tiedäppäs, mitä minä olen ajatellut, olen arvellut, että hän kyllä ymmärtää, miten huono hänen tilansa on, mutta ett'ei hän välitä meni miten tahansa.

Silloin huusi Amos: "Ota tämä kirkkoenkelistä ja tämä kauniista räätälinpojasta!" ja löi häntä keihäällä päähän, niin että talonpoika lankesi maahan ja veri juoksi kasvoista. Amos ei nyt enää voinut hillitä itseänsä.

Amos olisi tahtonut lyödä itselleen korvapuustin ja pelästys varomattomasta sanastaan lensi hänen jäseniensä läpi. Olipa hän nyt taas kauneuden kautta, jota hänellä ei enää ensinkään ollut, antanut houkutella itseään tyhminpään itse-tunnustukseen!

Kun kaunis räätälinpoika nyt siis oli vihitty oppineeksi, niin tuntui hänestä hänen vanha saksalainen nimensä Hafelborn pian liian oppimattomalta, rumalta ja räätälimäiseltä; hän muutti sen silloisen tavan mukaan latinalaiseksi ja kirjoitti itsensä tästä lähtien: Amos Corylofontanus.

Sentähden että hän on niin kaunis, sulkee hän hänelle hän arvannee kai enemmän syyn huoneensa ja koska kirjoitustupa nyt kerran on tässä huoneessa, niin täytyy hänen valitettavasti myös eroittaa hänet virasta. Amos syöksähti ulos, häpeästä ja kiukusta melkein tukehtumaisillaan.

"Vanhan Hafelborn'in pahan pojan olen vuosia sitte tosin tuntenut, mutta tuo mies on yhtä paljon kauniin Amoksen näköinen, kuin nokikolari myllärin". "Jumalan kiitos!" ajatteli Amos, "ihmiset huomaavat, että oikein perinpohjaisesti olen muuttunut".

Mutta nyt ne kaikuivat tyhjiin, sillä Amos vertaili juuri sillaikaa omaa nenäänsä tytön nenään ja kun hän ei enää nähnyt tätä silmästä silmään, silloin arveli hän, että koulumestarin tytär kuitenkin oli jotensakin törkeästi läksyttänyt häntä. Vaan rumat naiset saarnaskelevat kaikkialla kernasti. Jos niin on miestenkin laita, silloin on hän kaiketi liian kaunis kirkkoherraksi.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät