Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Täällä kävi siis kumminkin joku kurkistamassa kirjeeseeni! Eiköhän vaan sekin ollut Amalia? BERTHA. Sitä ei minun tarvitse sanoa. Näethän nyt minun kaikki tietävän; mitä asia siis enää salaamisesta paranee? AKSEL. Ei yhtään; turhaa se on, koska jo kaikki tiedät.
BERTHA. En koskaan, koskaan; siitä voit olla vakuutettu! Edelliset. Amalia. Miina-, Stiina- ja Fiina-tädit. BERTHA. Amalia! BERTHA. Viimeisiä jäähyvästiänsä! Mitä tämä on? AMALIA. Tätien ei tarvitse pelätä. Ehkä hänet vielä voi pelastaa. MIINA-T
AKSEL. Niinpä niin, viimeinen hyvä työ. AMALIA. Mi-mitä herran nimessä se on? AKSEL. Hiljaa, sanon minä, muutoin olette hukassa! Osoittakaa minulle nyt viimeinen hyvä työ ja sekoittakaa oikein aikalailla, kunnes pulveri on sulanut. En vaikka kappaleiksi minut hakkaisitte! Oletteko vallan järjeltänne, ihminen? Tässä on lasi. Sekoittakaa sitä, ja tehkää se kiireesti! Tämä on viimeinen päiväni!
Hän käveli Amalian rinnalla katua alas, ikään kuin olisi tuntenut hänet monta vuotta ja vihdoin sopivat he, että Amalia, sen sijaan, että menisi soittotunnillensa, kävelisi hänen kanssaan linnoituksen ympäri. He istahtivat eräälle penkille ja siinä selitti hän rakastavansa Amaliaa raivoisasti ja pyysi hänen pientä kätöstänsä ja samoin sydäntänsä.
Pian! pian Ericin luo! Amalia. Anna! Anna! Sinä varmaan olet mielipuoli! KOLMAS N
Ruhtinas meni häntä vastaan lempeällä ja jalolla katsannolla. Ystävällisesti käski hän häntä mieltänsä rohkaisemaan. Amalia heittäytyi nyt polvillensa ja kertoi, kyynelten useasti keskeyttäessä hänen puhettaan, mitenkä vanhempainsa koti oli ryöstetty ja kuinka kuuromykkää setäänsä kidutettiin.
AMALIA. Pelkäsitte luultavasti etten tulisikaan? Vai arvelitteko kääntyneeni sairaaksi? Ooh, siitä ei ole pelkoa, minä en koskaan ole kipeä.
"Vai niin", lausui Fredrika, "jos laulan majurille jonkun laulun, saan siis taas sokerileipää ja jos Amalia antaa majurin noukkia kukkia akkunastaan, suutelee majuri hänen käsiänsä. Mutta nyt voin jutella, että kaikki Amalian kukkaruukut lyötiin rikki, kun majurin väki poltti kotimme. Hyvä majuri Nefnef, minkätähden ette itse ollut kanssa sytyttämässä?"
Mutta kun mies vietiin pois, muutti Amalia asumaan sinne, jossa hän nyt on. Siitä on jo yli kolmen kymmenen vuoden, kun hän sitä eräkäs elämää alotti. Siellä hän on itse kaikki rakentanut ja peltoa muokannut. Sinun äitisi ja Amalia ovat vähän toimissansa yhteen vivahtavat, vaikka voimissa eroitus, niinkuin yöllä ja päivällä.
En tiedä... Mutta eriskummallisella käytökselläs saat pääni ihan pyörryksiin. Niin ole sitte mitään keksimättä, kosk'et sitäkään keksi! Amalia. Odotappas Anna! Ehkä Erici, joka jäi kaupungin vartiaväkeen... Erici! Ah, hän se onkin se mies, jota tässä on tarvis! Kiitos! Kiitos Amalia kulta neuvostasi. Ijankaikkisesti olen kiitollinen sinulle tästä keksinnästäs! Mutta rientäkäämme!
Päivän Sana
Muut Etsivät