Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
"Etkö sinä pelkää enää Konrad?" kysyi Kersti, hymyillen laskien vasaransa alasimelle. "Jos meitä Herra Jumala täältä tahtoo pois, niin saa Hän meidät ilman ruttoakin", vastasi Konrad. "Ja niin minä arvelen kuin entinen yhdeksänkymmenen vanha eukko, tuntiessaan kuolemansa lähestyvän: 'Niinkuin tahdot, kuolo kulta! Sen minä vaan sanon: ei minulla kiirettä ole'".
Sitten hän otti ne pihdeillä ahjosta, pani alasimelle ja takoi ne taitavasti oikeanmuotoisiksi. Hän nyökäytti päätään tervehdykseksi herkeämättä työstään. Hän iski vasaralla niin ahkerasti, että säkenet lentelivät. "No", ajatteli vanhus, "nyt hän ajattelee ainoastaan nuolia ja rautaa."
»Pidä varasi!» Tetraides murahti lähestyen hiljaa vihollistaan, joka kiersi piirissä hänen ympärillään eikä peräytynyt. Lydon vastasi vain halveksivasti väläyttäen teräviä silmiään. Tetraides iski, se oli kuin moukarinisku alasimelle. Lydon lysähti äkkiä polvilleen, isku suhahti hänen päänsä yli.
"Huomenta, huomenta", sanoi Sakari ja rupesi taas kalkuttamaan. "Maltappa, seppä, vähän työssäsi", sanoi Esa, "minulla on asiaa enkä saa sanojani kuulumaan, kun kalkutat". Puolittain vastahakoisesti pani Sakari vasaran alasimelle, pani kätensä ristiin rinnan yli, nojausi seinää vasten ja sanoi: "Noh?"
Sitten hän ottaa käärön messinkilankaa ja pantuaan nenälleen silmälasit, joita hän käyttää vain kaikkein hienoimmissa kellonkorjuutöissään, hän napsauttaa pihdeillä, niitä edestakaisin nytkytellen, palasen messinkilankaa. Hän asettaa sen alasimelle ja naputtaa vasaralla litteäksi sen toisen pään ja painaa siihen puukon kärellä alasinta vastaan pykälän.
Orjat lietsoi löyhytteli, hyvin painoi palkkalaiset: rauta vellinä venyvi, teräs taipui tahtahana, hopea vetenä välkkyi, kulta läikkyi lainehena. Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen, katsoi alle ahjoksensa, lietsimensä liepehelle: näki miekan syntyväksi, pää kullan kuvauvaksi. Otti ainehet tulesta, tempasi hyvät takehet ahjosta alasimelle, vasarille, valkkamille.
Silloin tempaa seppä tulipunaisen raudan ahjosta, tekee sillä ison kaaren ilmassa, rätisten kuin raketista sinkoilevat kipunat ympäri pajan seiniä, ja mustalainen näyttää puristavan silmänsä yhä tiukemmalle. Hyi, koiran hammas kipeäks, Haakertin hammas terveeks! Rauta viedään alasimelle märkään paikkaan, vasara nousee ilmaan ... sähähtää, paukahtaa kuin pyssy, ja kuuluu kauhea ölähdys...
Jäntevyyttä ei puuttunut neidon ruskeasta käsivarresta, vaikka se myös samalla oli pyöreä ja hienojuonteinen. Kun hetkisen olivat reippaasti kalkutelleet, laski seppä vasaransa alasimelle, nojausi vasemmalla kyynäspäällään sen varteen ja ojensi oikean käsivartensa tytön puoleen, suuteli häntä ja jälleen jatkettiin innolla työntekoa.
Nyt Tapani kuumenti ahjossa sen auran saaran kärjen, minkä tehtyään nosti sen alasimelle, otti toiseen käteensä varsiniekan leikkoraudan ja tarkasti katsoen asetti sen sille paikalle mistä sen piti katkaista se saaran kärki. Pajamies kun näki Tapanilla olevan kiireen, niin ei käskyä odottanut, vaan sieppasi moukarinsa ja tuimalla tempauksella iski leikkoraudan päähän.
Päivän Sana
Muut Etsivät