Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
"Lakkaa nyt huutamasta ja pauhaamasta, sillä muutoin meidän täytyy kääntyä takaisin, ja se tulisi teidän omaksi vahingoksenne, koska teidän köyhät ja sairaat siinä tapauksessa jäisivät ilman lahjatta". "Herra paroni, minä olen vaiti", mutisi poika, ja hänen äskeinen ynseä katsantonsa muuttui äkkiä nöyrän ja alamaisen näköiseksi. "Sinä olet meitä kuunnellut?" kysyi paroni.
Silloin minä rupesin ymmärtämään, että se oli perkele, se häijyn-ilkinen, velkova, paha henki, jota minä sydämmeni pimeydessä olin kuunnellut, että se oli hän, joka oli koettanut neuvoa minua, etten saisi mennä Isäni luo, ennenkuin toin Hänelle aivan alamaisen sydämen.
Kuningas Kustaan suuret siniset silmät katselivat omituisella varovaisen älykkäällä ilmeellä uskaliasta vehkeilijää. Vielä hän ei ollut mihinkään suostunut, vielä hän ei ollut laskenut kruunuansa ja mainettaan alamaisen käsiin. Tahdon ajatella esitystänne, sanoi hän. Suokaa anteeksi, sire, puutarhurin nukkuessa rikkaruoho kasvaa. Teidän majesteettinne ajatellessa toimivat muut.
Jalkaväki puolestaan puhkui ja hikoili kesähelteessä kiväärin painon alla, ja sillä oli synnynnäiset vaikeudet voitettavana, kun tuli erottaa oikea puoli vasemmasta tai nostaa kankeita sääriä niin korkealle kuin vaadittiin alamaisen innon ja kuuliaisuuden osoittamiseksi.
Alamainen kuninkaanko tuomariksi? Ken tässä Richardin ei alamainen? Varast' ei kuulematta tuomita, Vaikk' oiskin rikoksensa päivänselvä; Mut taivaan majesteetin kuvanko, Sen valtamiehen, sijaisen, jo ammoin Voidellun, kruunatun ja istutetun, Tuomitsee alamaisen halpa ääni Poissaolevana? Taivas varjelkoon Puhdasten mielet kristityssä maassa Noin inhaa, mustaa työtä tekemästä!
Minä se olin, jolla oli armo solmia jalon kuninkaan ja nerokkaan kuningattaren välillä tämä liitto, josta valtakunta syystä kyllä on onnellinen ja ylpeä. Minä olin ensimmäinen ruotsalainen, joka esiintoin heidän majesteeteillensa alamaisen kunnioitukseni.
»Saatiinpas kerrankin oikea mies, täksi nyt hullujenhuoneen johtajaksi», puheli tyytyväisenä yksi ja toinen, ja toiset siihen arvelivat: »Kunpa kaikkiin muihinkin virkoihin saataisiin niin oikeat miehet. Toista se olisi silloin täänkin alamaisen kansan elämä...» Kansa alkoi aivan valveutua, herätä, ryhtyi jo Sakarin antaman esimerkin mukaan ja Sakarin turvin arvostelemaan virkamiehiänsä.
Suuri kuningas! jatkoi puhuja sallikaa, niinkuin Aleksanteri suuri, köyhän alamaisen kantaa esiin kourallinen vettä lahjain ja antimien asemesta! Teidän kuninkaallinen majesteettinne ei rakasta kumpaakaan... En, hyvä herra rovasti ... puuttui taas kuningas puheeseen, pyyhkäisten hikeä otsaltaan.
"Amen, isä kultani!" vastasi Rothsayn herttua tunteellisuudella, jommoista hän parempina hetkinänsä joskus osoitti. Hän suuteli kuninkaan kättä lapsen ja alamaisen kunnioituksella; sen jälkeen ei hän istahtanutkaan neuvoittelupöydän ääreen, vaan jäi seisomaan kuninkaan tuolin taakse, missä hän, jos tahtoi, saattoi isänsä korvaan kuiskata.
Tämä kuningatar, jolle hän aikaisimmasta nuoruudestansa saakka oli osoittanut puhtainta alamaisen uskollisuutta ja rakkautta, hän, Kustaa Aadolf'in tytär, jonka edestä hän minä hetkenä hyvänsä olisi ollut valmis uhraamaan viimeisen pisaran sydänvertansa, ei siis ollut mikään muu kuin valtiollinen ilvehtijä mitä epäiltävintä laatua, niin uskonnoton, uskoton ja kunniaton, että oli valmis julkisesti kieltämään sen opin, jonka edestä hänen isänsä oli uhrannut sankari-elämänsä!
Päivän Sana
Muut Etsivät