United States or Anguilla ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Eihän minulla entisiä senlaatuisia rikoksia olekaan; sopisihan teidän tällä kerralla olla asiaan kajoamatta, toista kertaa ette, luullakseni, siihen tilaisuutta saakaan", sanoi Heikki alakuloisesti.
Ukosta oli ikävää ja suorastansa hänen kunniallensa käypää, että hänen opettajansa asui tuollaisessa pesässä. Jo heti onnettoman tapahtuman jälkeen oli hän rientänyt Mérautin luo tarjoamaan apuansa ja ehdottanut, että Méraut antaisi hänelle jälleen »aatteita asioista ja esineistä», kuten ennenkin. »Rakas setä», sanoi Méraut alakuloisesti, »minulla ei ala enää olla aatteita.»
"Niin, niin suuret", lisäsi hän alakuloisesti hymyillen, "ettei minullakaan pahimmillani ollessani ollut suurempia. Onneksi on enin osa syntynyt takaussitoumusten vuoksi, hän on niitä kirjottanut oikealle ja vasemmalle ja niin joutunut koronkiskurien kynsiin."
Vihdoin sanoi hän alakuloisesti: "Kuinka ja milloin saatan minä vähääkään palkita hyvyyttäsi, Anna?" "Ei se ansaitse mitään eri palkintoa; olethan sinäkin tehnyt minulle paljo hyviä kaluja, esimerkiksi suksia ja entäs sitte niin komean kelkan, jotta minua olet vedellyt joka talvi pitkin kinoksia." "Hyvästi Anna", sanoi Risto ja lähti reppasemaan harjoituspaikalle.
Minun äitini se on vähän pyylevämpi, mutta iäkäs se on hänkin ja ihastuu varmasti, kun saa talonpojan tytöstä miniän. Se on pelännyt, kun minä olen insinööri, että toisin siihen jonkun herraskeimailijan. Isäntä oli kuunnellut ääneti toisten keskustelua, mutta nyt hän rykäisi ja sanoi alakuloisesti: »Asiasta toiseen.
Taas neiti Hanna huokasi alakuloisesti ja vaikeni, mutta ei noussut veneen kokalta. Henrik ajatteli, että häntä varmaan huvittaa kuulla ihmisistä, ja rupesi kertomaan veljestänsä Johanneksesta ja Alinasta, mutta huomasi pian, että neiti Hanna tahtoi olla tarkkaavainen vaan kohteliaisuudesta.
Johon Jeanne alakuloisesti vastasi: Minkäs sille voin? Olen kuin "Massacre" viimeisinä päivinään. Eräänä aamuna tuli Rosalie hänen huoneeseensa tavallista aikaisemmin ja, pannessaan hänen yöpöydälleen kahvin, sanoi hän: Juokaas pian ny'! Denis on tuoll' ulkon' oottamass'. Me lähdemm' kaikk' Peuples'iin, sill' mun on sinn' asiaa. Jeanne luuli pyörtyvänsä, niin liikutetuksi tuli hänen mielensä.
Aagot rukoili tällä hetkellä alakuloisesti puolestansa joka liikkeellä kauniissa kasvoissaan; mutta se oli kuitenkin sisar, joka puhui veljen sydämelle, ja kuinkapa Aamund voisi käsittää sitä, joka oli niin kaukana hänen ajatuksistaan? "Pelkäätkö minua?" kuiskasi hän ja pani käsivartensa tytön vyötäisten ympärille.
Tyttö rupesi purkamaan hinkkejä, rasioita y.m. kadulle. "Miksi niitä siihen purat?" kysyi Matti. "Nämäthän on sinun eväitäsi", sanoi tyttö. "Minä en ota niitä vastaan." "Mihinkä nämät sitten joutuvat?" kysyi hän alakuloisesti. "Vie torille ja myö ne siellä." "Kuinka sinä, ystäväni, voit noin kova olla ja hyljätä kaikki meidän ystävyytemme sinua kohtaan", sanoi tyttö ja alkoi itkeä tihistellä.
Hän havaitsi Helenan väristyksen ja katsoi ylös ja pudisti alakuloisesti päätänsä. "Hän sanoo, että hän rakastaa minua", lausui imettäjä heikolla äänellä, "ja ettei hän koskaan, ei koskaan jätä minua enään ennenkuin kuolen." "Ennenkuin kuolet", huokasi Helena, tuskin itsekään tietäen, että hän kertoi toisen sanoja. Philo painoi päänsä syvälle äitinsä puoleen.