Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Kummallista! Mikä se on tuo tunne? Aina kun aion astua tänne sisään, tuntuu aivan kuin joku pidättäisi minua ja samalla niinkuin hiiri pitkin selkääni vikeltäisi. Enkö ole vielä tottunut tätä kotonani hm virkapaikkanani pitämään? Niin! Kolme vuotta, kokonaista kolme vuotta! Kuinka pian se aika kuluu! Siellä istuu äitini tuvassa Mälarin rannalla rukkinsa ääressä, ajattelee kyyneleet silmissä: "Missä minun Elsaseni, missä minun ainokaiseni?" Kuinka hiljaista, rauhallista oli siellä, joskin vaatteeni karkeat olivat, ruokani yksinkertaista. Luulen ihan edessäni olevan tuon herttaisen kuvan.
Illalla tervasin ja rasvasin saappaani, jotka isä nosti piittahirrelle, äiti se ei koko yönä silmäänsä tyynyyn pannut, sillä hänellä oli tuo tukala seikka selvitettävänä, mistä poika housut saisi, sillä entiset, ainokaiseni olivat tilassa, joka ei minkään-päivästä arvostelua sietänyt.
"Rakas lapsi, älä puhu sillä tavalla. Sinä olet minun ainokaiseni tässä maailmassa." "Minun vanhalla hoitajallani ei myöskään ole, kuin yksi lapsi, ja kuitenkin hänen täytyy elää erikseen siitä. Kyllä minä tiedän, että hän on murheissaan siitä. Olen nähnyt hänen usein itkevän. Ja kyllä Tuomokin rakastaa lapsiaan. Voi, isä, eikö ole kauheata, että tapahtuu sellaisia asioita?"
Tapio talon isäntä, Metsän ukko halliparta, Mielikki metsän emäntä, Metsän armas antimuori, Tule jo kullat ottamahan, Hopeat valitsemahan, Ainoat omistamahan Ota soljet, sormukseni, Vähät lahjat viimeiseni. KARITAR Ota multakin omani, Ainokaiseni omista, Vähät lahjat viimeiseni.
Kaikki, kaikki kauhasta lusikkaan ovat Seren, mun ainokaiseni perintö. Se onkin tyttö, joka puikahtaa vaikka neulan silmästä läpi! Reetta. Saat siitä, Simo, itsellesi vaimon sorean kuin hanhen pojan. Jaakko.
CHARMIANA. Alexas, rakas Alexas, ainokaiseni, kultukaiseni, sano, Alexas, missä on se tietäjä, jota kuningattarelle niin kovin kehuit? Tahtoisin tuntea sen aviomieheni, jonka sanot kukilla sarvensa koristelevan. ALEXAS. Tietäjä, hoi! TIET
JOHANNES. Kuin kerta Suomen kirkon johtajana Hän ruhtinasten arvoon noussut on! KERTTU. Hän? Lapseni? JOHANNES. Niin aivan, Ilmari Tuo vilkas ilosilmä! KERTTU Kummallista! En jaksa sitä ajatella. ANDRAEAS. Pojan Sen vuoksi jätät meidän huostaamme Ja meidän hoidettavaksemme. KERTTU. Kenen Mä jätän? ANDRAEAS. Ilmarin. KERTTU. Ah, lapseni! Mun ainokaiseni ... mun ilon'...
GUNNAR. Siis ei puutu multa muuta, kuin pikku Egil kotoani. THOROLF. Sinä rakastat poikosta hellästi, koska häntä yhä mainitset. GUNNAR. Niin; hän on ainokaiseni; ja kaunis ja lempeä poika siitä kasvaakin. HJ
Päivän Sana
Muut Etsivät