Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Mies on nyt raitis kuin ahven, sittenkuin sai minulta rahaa, että pääsi Pietariin tuon tohtorin luo. Hän ei maista tippaakaan enää ja on taas uudestaan kosinut Sauna-Liisaa. Niin, muistatteko vielä Sauna-Liisaa, häntä, joka viime syksyllä vei minut käräjiin haukkumisesta? JANNE. Kyllä.
Tytöt tulivat aivan luokse ihailemaan ja tarttuivat hipristellen pyrstöönkin, mutta kun ahven aina puistatti itseään, pääsi se irti, ja se heidän ilolleen kävi. No ruvetkaahan nyt istumaan, mennään taas toiseen paikkaan. Lassi katsoi vielä paljon mertoja ja verkkoja, joita oli aina vähän paikassaan. He olivat kulkeneet kauas järven toiselle puolen. Onko teillä lapset nälkä? kysyi Lassi.
Kohotti harmaan esiripun melkein huomaamatta ylemmäksi, puhdisti ensin sumuvaipan Puijolta, ja taas köyristi vanhus kyömyisen niskansa, nosti kuin ahven harjaruotonsa pystyyn, ja siinä se nyt seisoo juhlallisena, synkkänä ja totisena. Puijolta päästyään ryntäsi sitten puhuri tavallisella tuimuudellaan puhdistustöitään jatkamaan.
Siiall' on sileät pellot, Lohella laki tasainen; Hauki hallalla kutevi; Ahven arka, kyrmyniska Syys-ajat syvällä uipi, Kesät rannalla kutevi. Vielä tiedän muunkin tiedon: Pohjola porolla kynti, Etelä emähevolla, Takalappi tarvahalla, Pitkät on puut Pisan mäellä, Hongat Hornan kalliolla.
Kuolinsyytä ei kukaan tietänyt, mutta jokaisesta se oli vähän kummallinen. Ainoa, joka siitä mahdollisesti olisi jotakin tietänyt, oli Jussila, mutta hän oli "vaiti kuin ahven", ei puhunut kenenkään kanssa eikä etsinyt kenenkään seuraa.
Hän on tosin vain ahven, pelkkä ahven, mutta minun tyttäreni rakastaa häntä, ja te tiedätte, että rakkaus tekee kuolemattomaksi. Merkillisintä hänessä kuitenkin on epäilemättä, että hän on kerran ollut ihminen, todellinen, lämminverinen, inhoittava ihmislapsi, vaikka hän sittemmin on niin menestyksellisesti meidän vertaiseksemme veljestynyt ja kylmentynyt.
Mutta Kusti tuli, eikä kauan viipynytkään. »Missä se on 27:s sija?» kuuli Jooseppi Kustin kyselevän. Jooseppi oli kuin hiilillä paistettava ahven, ihan pyörällä. Kohta sai Kusti selville, että Jooseppi oli vallannut 27:nnen sijan. Hänen vihansa julmistui.
PASANTERI. Itse sinä tämän kirkkoon kannoit. Kun minä siellä asian huomasin, niin ajattelin, että antaapa muorin veisata luikahuttaa engelskaksi. Mutta eukko sihtaili ja tihtaili ja sitten paiskasi kirjan kiinni äkäisesti. PASANTERSKA. Minä luulin, että ukko on kureillaan hakenut minulle väärän numeron, ja olin hänelle vihassa. PASANTERI. Muori oli ison aikaa vaiti kuin ahven.
Minä aloin tavalliset rakastuneen kujeet: sulin silmäni ja haaveilin: "Kun voisi ihminen kuolla tämmöiseen rauhan ihanuuteen!" Siihen tapaan jatkui keskustelu. Petteri rupesi lappamaan selkäsiimaa vedestä. Oskari souti. Minä haaveilin taas. Mutta äkkiä keskeytti sen Petteri, huudahtaen: "Ahven!" Kuului molskahdus. Petteriltä pääsi harmittelu: "Nyt se piru meni!"
Opettaja käyköön hyvillä esimerkeillä opetuslastensa edellä, muistaen ankaraa tilinteon päivää, koska hänen tulee sanoa: »tässä, Herra, olen minä ja ne, jotkas minulle annoit». JUHANI. Kas, kas, joko pistätti? Mutta laita on tämä: sinä opetat minua, koska niin tahdon, tai olet äänettä kuin ahven, koska tahdon, ja minä luen sinun edessäs aina tahtoni mukaan. Siinä se on.
Päivän Sana
Muut Etsivät