Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Aatami vainajani saapi kauan odottaa, ennenkuin tulen hänen luoksensa, taitaa aika käydä hänestä pitkäksi." "Teitä kaikki kylän ihmiset varmaankin rakastavat," sanoi opettaja. "Miten metsään huutaa, siten metsä vastaa. Nuorena tahtoisi kernaasti purra kaikki ihmiset kuoliaksi, muutamia rakkaudesta, toisia vihasta; mutta vanhaksi tultua jättää jokaisen rauhaan.
Kätkipä ja tallensi hän koko kylän tarpeeksi lakiviisautta, jota, kuten sukkela puotimies, voittohinnoista kaupitsi. Ansaitsee hän kyllä kunnian ja herruuden, arveli Koiramäen Aatami, joka tiesi, ettei kylän kirjuri kuitenkaan osannut koko almanakkaa ulkoa.
Sen jälkeen hän meni rauhallisin askelin linnaan ja jätti nuoret häiritsemättä vaeltamaan ja heittämään toisilleen viimeisiä hyvästejään. Mestari Aatami ei ollut itsensälainen tänään.
Samassa suhahti taas kaksi nuolta ilmassa; toinen sattui ulkoseinään luukun viereen, toinen hipasi luukun pihtipieltä, raastoi puuta palasen, sattui voudin käteen, repäsi vähän sarkaa hihasta ja teki syvän naarmun käsivarteen. Mestari Aatami kirosi hampaissaan, ojensi uudelleen aseensa, jota oli jo ollut laukaisemaisillaan, ja laukaisi.
Ilekii, vanaha mies, kävellä!» »Eik' siin' mahr' oll' raham puutos kans' fölis'... Viäläk' sinull' on tupakki', Santer?» »On tääll' joku viäl.» Kun jokainen oli saanut hampaihinsa »Kaukaasialaisen», ei enää ollut syytä jatkaa keskustelua. Kukin meni reelleen taas ja nojasi kokkalautaa vasten. Mutta auki oli kaikilla Esplanaadin puoleinen korva. MIKSI OINOLAN AATAMI LUOPUI PER
Matalassa mökissä maistui hälle ohrapuuro ja kotiolut yhtä makeilta kuin uniparatiisin herkut ja pöytäviinit. Vielä kuuli hän kuinka muori lapsineen tervasten takassa loimottaessa lasketteli jouluvirsiä. Jo oli hän unhoittaa itsensä, hän yhtyi veisuun. Mutta hän huomasi asemansa ja pysähtyi tämä kieli ei kelpaa! Tuntuupa kuin olisin vieläkin Koiramäen Aatami, siltä tuntuu. Hän kiiruhti majaansa.
Nouse, Aatami, nouse ja riennä virvoittavan veden tykö! Vakainen ja juhlallinen oli tätä lausuessaan koulumestari Sepeteus, ja ihmeissään, kuten profeetan ennustavaa ääntä, kuunteli hänen sanojansa vanha isä-Aatami sekä hänen vaimonsa.
HEISKANEN. Miten paljo sillä Aatamilla sitten on omaisuutta? TOIVOLA. No kyllä sitä on, koko suuri Aholan talo kiluinensa, kaluinensa. 20,000 siitä hiljakkoin puhdasta rahaa maksoi. HEISKANEN, Sepä hyvä; sittenpähän jaksaa köyhemmänkin emännän elättää. Ei se meidän Liina saakkaan kun 5,000 nyt aluksi. AATAMI. Mutta leikkiähän se isäntä nyt laskee. Saa kai se Liina nyt ainakin 10,000?
Tosi se on, että Aholan Aatami tulee sinua tänä iltana kosioimaan. LIINA. Siis totta! Joko tänä iltana? HEISKANEN. Niin juuri, ja luulenpa, että hän on kyllä hyvä sulhanen sinulle. LIINA. Hänestä, isä kultani, en milloinkaan huoli. Vai niin! Luuletkos sinulle kahdenkymmenen-tuhannen poikia joka ilta tarjottavan! Vai et huoli! Miksipä et?
Ja nyt on sinun renkisi lyönyt äitiä ja minua; sinä teet vääryyttä, mestari Aatami, ja pieksä vaikka kuoliaaksi minut, mutta sittenkin sanon minä, että sinä teet vääryyttä... Mikä on nimesi? kysyi vouti lyhyesti ja melkein pilkallisesti, katsoen häntä tuimasti silmiin. Niinkuin et muka sitä tietäisi! vastasi poika uhkamielisesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät