Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Te, rakkaat vanhempani, voitte todistaa, etten milloinkaan, etten milloinkaan ole ollut uppiniskainen. SALOKANGAS. No, no, lapsi... Ukko, nyt teet Emmalle vääryyttä... Tyynny lapseni, nyt teidän on tuleminen ystäviksi jälleen. EMMA. Ooh, hän vaatii vielä, että minun on sanominen se. Mitenkä, herra vävypoika? ALFRED. Pyydän, että unouttaisimme koko jutun. Sitä mieltä olen minäkin.
Albert! huudahti äiti, koettaen taaskin nostaa päätänsä tyynyltä. Tulitpa sinä kumminkin! Hän ojensi kättään Albertille; hieno puna oli noussut hänen poskipäihinsä. Voi, kuinka hauskaa nähdä sinua! Oletteko sairaana, täti? En tiennytkään, en ole siitä kuullut mitään. Keuhkotautiako? Vai niin, sepä ikävää. Joko kauankin? Kohta vuosi. Ooh, vai niin kauan. Mutta ehkäpä se menee ohitse vielä.
Että se nainen, joka häntä rakastaa, menee iloisena keittiöön ja lyö poikki hienon ruusunpunaisen pikkusormensa, tästä, tästä, keskinivelen kohdalta. Toiseksi, että mainittu rakastettava nainen myöskin iloisesti leikkaa pois verrattoman siron vasemman korvansa. *Rosmer*. Lähdettekö nyt yön pimeyteen? *Rosmer*. Yön pimeys on paras. Rauha olkoon teille. Ooh, kuinka täällä on tukalaa ja raskasta!
ROOPE. Oletko sinä antautunut rustmestarille? HILMA. Olen. Sinä? Hilma? Ooh! HILMA. Roope! Esirippu alas. TOINEN N
Mutta että hän saattoi uskoa, että minä tahdoin... Ooh, on oleva ilopäivä, kuin olen kaukana tästä talosta". Katselin häntä hämmästyneenä. Koko hänen kasvonsa hehkuivat ja silmistä iski harmin ja vihan tulta. "Minusta kumminkin näyttää, että jokaisen täytyy myöntää, että tämä ehdotus on kaunis teko sinun "
Pastori Strand oli juuri tyhjentänyt toisen kuppinsa ja huokasi syvään. "Niin ... niin ... semmoist soon ... semmoist soon ... vanha Aron parka... Jumala auttakoon itse kutakin, kellä ei ole omaa kotoa missä elää ja kuolla..." "Ooh, ei Aron-ukolla ole mitään hätää", jatkoi tohtori, "siin' on ihminen, joka on tyytyväinen itseensä ja kohtaloonsa, ja toista sellaista ei ole helppo löytää.
Antti, nouskaa ylös. Antti, kuuletteko, Antti! Antti, hoi, Antti! ANTTI. Ota pois lapset, Silja. Ne jäivät sinne tuleen. Juokse, juokse! MATLENA. Herätkää, Antti! ANTTI. Tupa ilmivalkeassa ja lapset sisässä, kaikki kolme. MATLENA. Antti, Antti! Voi, että hänen pitää nukkua noin sikeässä. ANTTI. Silja makaa kuin kuollut. Eikä nouse auttamaan. Ooh, tuo hirsi painaa ... en pääse ylös... Mitä nyt?
"Kaunis Helena" ja meidän luutnantti M.! klappadt ooh klart! Ha-ha-ha Luutnantti B. huusi, matkien matkimistaan, klappadt och klart! Ja nauroi vatsaansa pidellen. Sillä välin meni luutnantti M. ruokasaliin ja rupesi syömään voileipäpöydän ääressä. Mutta luutnantti B. ei voinut enää jättää häntä rauhaan.
JAARA. Helvetissä polttaa kauheammin. Paljon kauheammin. Ja ikuisesti. Ei sammu tuli koskaan. Siellä ritisee ja ratisee, ja poukat lentelevät, kun piru sieluparkoja sinne viskelee. Ooh sitä itkua ja valitusta, sitä hammasten kiristystä. Matlena, koetelkaas tuota paikkaa sormellanne. Tuota noin! MATLENA. Koetelkaa itse. En minä halua sormeani kärventää. JAARA. Polttaa, polttaa! Ooh!
Herra kenraali kertoi, että teidän ja veljenpoikanne välit olivat katkenneet hänen jälkimäisen avioliittonsa johdosta. Aivan oikein! Samoin kuin koko suvun muuten... Te ymmärrätte, kaikki koettivat puhua järkeä hänelle... No, hänen edellinen vaimonsa oli kovin erinomainen? Hän oli harppu! Hän oli todellinen harpyija!... Ooh! Te ette voi kuvitella... Mikä meijerska!
Päivän Sana
Muut Etsivät