Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Kauan oli äänetönnä nuori kirkkoherra. Tuo äkkinäinen ahdistus oli karkoittanut hänen mielestänsä kaikki, mitä hän edellisenä iltana oli ajatellut ja tuumaillut sanoaksensa. Mitä minun pitää tälle laumalleni sanoani? kysyi hän itseltään. Hän ei muistanut esipuhettansa, hän ei muistanut tekstinsä ainetta. Hän oli aikonut puhua heille miehen tavoin.
Hänen sydämensä oli kuin repaleiksi revitty. Wappu rakasti Jooseppia rakasti häntä enemmän kuin koskaan ennen; näytti siltä kuin se äkkinäinen hengähtäminen, millä hän oli kertomusta kuunnellut, olisi puhaltanut lemmen hehkua ilmi-tuleen. Tuon oli Jooseppi taas toimittanut vaan hänellä ei ollut mitään osaa siinä. Asran isännälle oli hän sen tehnyt rakkaudesta Asraan! Oliko se mahdollista?
Reeta, joka pelkäsi, että joku onnettomuus oli tapahtunut, oli rientänyt paikalle, vaan saanut paroonilta ankaran käskyn heti poistua, koska hänen apuansa ei tarvittu, koska vapaaherrattaren huutoon oli ollut syynä ainoastaan äkkinäinen pahoinvointi, joka yhtä pian oli mennyt ohi. Reeta oli kuitenkin ehtinyt huomaamaan, että se nenäliina, johon Elvira peitti kasvonsa, oli verissä.
Ja tuo tumma, terävä katse, se se oli kamalin kaikista. Olihan lapsi kurja tavallisesti nöyrä, vähäpuheinen tyttöriepu, mutta niin äkkinäinen ja tuulihattu. Mutta kuinkas kävi kerran Keinumäellä? Silloin hän oli toisella kymmenellä jo pari, kolme vuotta. Hän nojasi kauvan aikaa mietteissään vanhaa leppää vasten, katsellen kuinka toiset nuoret kiikkuivat; mutta armas, kun keinu jäi tyhjäksi!
Siihen sitten vielä lisäksi tuommoinen äkkinäinen ja odottamatoin kohtaus, niin pitkän ja monta tuskallista hetkeä aikaan saaneen ajan perästä. Kaikki nuo yhteensä aikaan sai heissä kaikissa vapistuksen, vapisi itse Maunokin, vaikka hän oli jäykin heistä.
No, mutta eikö sitten saata panna öljyä? Vai öljyä panna, e-hei! Niin sen äkkinäinen luulisi, mutta kauppamies varoitti moneen kertaan, ettei saa tulen valolla öljyä panna, se saattaisi syttyä ja polttaa koko talon. Milloinkas siihen sitten saa sitä öljyä panna? Päivällä, päivällä, etkö sinä jouda päivää odottamaan ei se niin kovin kummaa ole! Oletko sinä sen sitten jo nähnyt palavan! Minäkö?
Mutta kun nuori mies on kauan kulkenut tällaisessa suloisessa unelmassa, sattuu toisinaan, että äkkinäinen leimaus todellisuudesta tapaa hänet aavistamattomalla hetkellä. Ja tällainen hetki tuli vihdoin minullekin.
"Pahuus vieköön!" huusi hän, "eläköön ... kauan vanha Rietrikki ... jok'ei ilolla anna ampua itseänsä hänen edestänsä on kurja mies!" Eukko Hammer nojasi ukkonsa rintaa vasten ja itki puoleksi ilosta, puoleksi surusta. Ne ylistys sanat, jotka poikansa oli saanut kuninkaan omasta suusta, ilahutti häntä, samalla kertaa kuin äkkinäinen ero antoi sydämellensä surua.
Mutta vaikka nämät esineet näyttivät kauhistuttavilta niille, jotka olivat kyllin likellä huomatakseen kammottavan vastakohdan niiden teeskennellyn ja todellisen laadun välillä, olivat ne kuitenkin järjestetyt niin taitavasti, että äkkinäinen katsoja olisi sadan kyynärän päästä erehtynyt.
»Ei, lapseni», vastasi kraataritäti, »ei Mikki saata niin luulla. Hän on äkkinäinen, vaan kun hän joutuu asiaa oikein tyynellä mielellä miettimään, on hän kyllä huomaava sinulle väärin tehneensä; siitä minä olen vakuutettu. Minä olen jo tähän ikääni jotain nähnyt ja tunnen nuorten mielen.»
Päivän Sana
Muut Etsivät