United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Niin olisi minunkin pitänyt kiittää teitä», sanoi kuningatar ja siinä katseessa, jolla hän nyt Mérautia tarkasti, oli todellakin niin liikutettu kiitollisuuden ilme, että Elysée tunsi veren pakenevan poskiltansa. Samalla hetkellä lausui kuningatar, jonka ajatukset näyttivät yhäti kiintyneiltä Mérautin äskeiseen kertomukseen: »Isänne ei kuitenkaan ollut aatelismies?»
Se on siitä hermostunut, se suutahtaa ja tekee vihaisen pyörähdyksen alas. Se saa nyt mennä minkä tahtoo, mutta se ei menekään, tekee vain lyhyen kaaren ja kiertää takaisin ylös. Se pyrkii äskeiseen piiloonsa, mutta ei enää jaksa päästä. Se on nyt jo lähempänä, kiertelee siinäkin alas ja kaartelee ulos, mutta ympyrä käy yhä ahtaammaksi ja matka välillämme vähemmäksi.
Ehk'ei hän sentään niinkään pahaksi panisi eikä jäisi hänelle ikikaunaa kantamaan. Tulisihan hänen Antin vuoksi häviämänsä summa olemaan vain kuin pisara meressä siihen jättiläis-omaisuuteen verraten, joka hänellä pian oli oleva käsissään. Hänen ajatuksensa kääntyivät taas kaksinkertaisella voimalla äskeiseen yhtiökokoukseen. Hänet oli petetty!
Samoin minäkin miltei tahallani uinahdan uudelleen entisiin mielipiteihini ja pelkään heräämistä äskeiseen käsitykseeni, jottei suloista lepoani seuraisi työläs valvomisen aika, joka, toivotun valon sijasta, olisi vietettävä jo kerran poistettujen vaikeuksien selkenemättömissä pimennoissa. TOINEN MIETELM
Kerran kun Taavi pistäytyi kyökkiin, veti Risto tuolinsa aivan likelle Timoa ja sanoi vähän matalammalla äänellä: "On minullakin vähän lisättävää tuohon äskeiseen kertomukseeni. Tuo vaimo jonka siipien suojassa Anna matkusti Helsinkiin arvaappas kuka se oli Joosefiina, sinun entinen kylkiluu " "Aah!"
Kahdeksannessa tultiin taas äskeiseen kysymykseen. "Tosin on Luoja minulle lahjottanut kaksi poikaa", vastasin, ja jatkoin sitte itku kurkussa: "mutta meille käsittämättömässä viisaudessaan hän ne korjasi pois jo aivan pieninä." "Molemmatko?" "Niin, molemmat."
Hän oli vain tahtonut jatkaa äskeiseen hilpeään tapaansa. Eikä ollut huomannut ollenkaan, että toinen puhui tuiki vakavasti. Taikka oikeastaan, kyllä hän oli huomannut sen. Mutta hän oli tahtonut vaistomaisesti vielä ilvehtiä, että toinen puhuisi vielä vakavammin. Nyt oli vuoro Johanneksen synkistyä.
Mutta Kristian oli yleensä niin naisten hemmottelema ja Señorasta erittäin niin varma, ett'ei hän tämän hajamielisyyttä edes huomannut, vaan jatkoi puhettansa äskeiseen tapaansa. Jos niin onnettomasti tapahtuisi, ettei hän enää elävänä palaisi takaisin, voisi Señora myydä nykyisen asuntonsa, muuttaa maalle ja elää muistoissansa.
Vaan mennäkseni takaisin äskeiseen pakinaamme, sattuu sitten tulemaan tuhansia kysymykseen. Yli-Tuomon Topias astua jomppii taaskin paperineen herrain eteen, herrat tuumivat ja tuumivat, sillä hänen tarjouksensa ovat joitakuita pennejä korkeammat leiviskältä ja tynnyriltä kuin alhaisimman tarjoojan. Ja kas vaan ihmettä mitä tekivät! Topiaalle työnsivät koko herrauden. Mitähän varten?
Hän otaksui, ettei Hautalainen tiennyt tuon 200 markan velkakirjan olevan Siikalahdella, koska tämä oli sen hiljakkoin siirron kautta saanut joltain toiselta. »On se», sanoi Valee melkein yhtä synkästi vastaten Hautalaisen äskeiseen huomautukseen. »Eikö sinulla ole rahoja käsillä, että maksaisit sen pois?» kysyi Hautalainen.