United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pyytölinnut eivät viisastu: ne lentävät pihlajamarjoja syömään ja joutuvat joka vuosi pyydyksiin, ja turha olisi valittaa siitä". Akka kävi ja jutteli itsekseen kunnes oli tiellä taas. "Tule nyt", huusi hän Marit'ille, "niin saat ruokamurusen. Olet kaiketi nälkäinen, arvaan minä, ja ehkä et ole hienompi nyt kuin että voit istua Gunhild'in töllissä".
Tulee taloon taas vakavampi henkikin, kun talo saa vakituisen isännän. Ei täällä silloin enää kuka tahansa juoksentele. Mitä te siinä hätäilette!... Eihän asia siitä viisastu. Johannan vuoksi minä vaan sen soisin... Hän alkaa jo kaivata ikäistensä seuraa... Mistä te nyt tuollaisia päättelette? Nähkää, emäntä!
"Kyllähän se niin olisi, mutta sitä en tee, sillä se on suurin viisaus kärsiä tyhmiä; tyhmä ihminen ei viisastu rankaisemalla ja sakottamalla, mutta hänelle pitää toimittaa valoa.
Kukaan ei viisastu hulluista eikä hullut viisastu mistään ... ha ha ha! Herra luutnantti ansaitsee kiitoksen siitä, ettei jättänyt sairasta ilman suojaa. Miten muutenkaan olisin voinut menetellä ... huomasinhan heti ensi silmäyksellä hänen olevan mielipuolen. Pelkäsin, että hän saattaisi tehdä jotain vahinkoa, ja siksi nähkääs... Niin, niin, menettelyllänne osoititte suurta ihmisrakkautta.
Minä en kysykään lupaa!... Teen vaan kuin teen, hän saa tyytyä siihen... Sanokoon sitte, mitä sanoo. Ja kun kerran kuitenkin on alotettava, niin alan jo tänään ... ei se asia viivyttelemisistä viisastu! Kuule nyt, Johanna!... Minä varoitan sinua, älä sinä ärsytä emäntää!... Hän ei siedä vastustusta. Jätä sinä nuo tuollaiset hankkeet siksi kunnes emäntä on ehtinyt naimisiin.
Minä olen jo liian vanha ollakseni koulupoikatrubaduurina, huokaillakseni hellämielisiä ruikutuksia maaseutukaunottarien ikkunain alla. Minulla on toden totta muutakin tekemistä! Ja mikä minut on nyt taas saattanut näihin suhteisiin, joita en eläessäni ole voinut sietää? Enkö minä ikinä viisastu? Olenko se iänikuinen rakkauden narri?
Mene sitten liiemmäksi, kaiva koivun juurella tuuman maahan, pyhi pois multa ja hautaa merkitsevä kivi kohtaa sinua ja sana sattuu silmiisi; sana joka tietä antaa kutka juurten alla lepäävät, sana: Veljekset. Sinä et viisastu, sinä et osaa aavistaa kutka nää veljekset ovat. Sinä katselet kiveä, se on homehtuneena, röhmyinen.
»Siinä, joka on koko teidän elämänne perustus ja ydin. Rakkaudessanne.» »Olemmeko tappiolla rakkaudessamme?» »Kieltämättä. Rakkaudessa on nainen orja, mies herra, vaikka pitäisi olla juuri päin vastoin.» Alma nauroi. »Ja syy siihen? Selittäkää sekin.» »Mielelläni. Nainen joutuu tappiolle rakkaudessaan vaan sentähden, että hän antaa miehen päästä voitolle.» »Tuosta ei viisastu.»