United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sopivissa tilaisuuksissa hän aina puhui vakavasti ja ystävällisesti hänelle, kun hän näki hänen olevan semmoisella päällä, että saattoi häntä kuulla, ja silloin puhui hän enemmän siitä kauheasta vaarasta, jossa hän häälyi, siitä synnistä Jumalata ja ihmisten rakasta Vapahtajaa kohtaan, johon hän oli tekeynyt syylliseksi, kuin omista kärsimisistään ja kiusauksistaan.

Sääli ja kaikkinaiset ristiriitaiset tunteet taistelivat hänen sielussaan. Toiselta puolen hän päätteli, että hän kaikin voimin olisi puolustanut Vapahtajaa, jopa kutsunut joukottain muitakin lygiläisiä avukseen, toiselta puolen hän tunsi, että hän sitä tehdessään olisi ollut tottelematon Vapahtajalle ja estänyt lunastustyön täyttymistä. Näitä ajatellessaan ei hän voinut pidättää kyyneliään.

"Pyhä Paavali kävi helvetissä mukanaan pääenkeli Mikael. Kadotettujen kidutusta katsellessa he itkivät. Heidän poislähteissään huusivat kidutetut yhdestä suusta: "Pyhä Mikael ja Paavali, armahtakaa meitä! Rukoilkaa vapahtajaa puolestamme!" Pääenkeli vastasi: "Itkekää kaikki, mekin itkemme, ja enkelit itkivät, ehkä jumala teitä armahtaa?"

Jos minä silloin koetan puhua, että tulee rakastaa Jumalaa ja Pyhää Vapahtajaa, arvelevat muutamat heistä: "Mutta meidän on mahdoton pestä Hänen jalkojansa kyynelillä, taikka voidella niitä voiteella, taikka tuoda Hänelle ruokaa, taikka seisoa ristin ääressä, niinkuin hyvät naiset siihen aikaan tekivät.

Epätoivon ja itsensä halveksimisen tunne oli kokonaan valloittanut hänen sielunsa, ja juuri sentähden, ett'ei hän hukkuisi tähän epätoivoon, että hän rohkenisi lähestyä ylösnoussutta Vapahtajaa, lähetettiin hänelle erityiseksi tervehdykseksi nämä rakkauden syvintä hellätuntoisuutta uhkuvat sanat: "ja Pietarille."

Hän oli rukoillessaan tullut ajattelemaan niitä monia kansansa lapsia, jotka eivät edes rukousta käsitä, jotka eivät voi lähestyä Jumalaa, Vapahtajaa ja pyhää Jumalan emoa, syystä, ett'eivät käsitä sitä kieltä, jolla heitä rukoillaan. Oi onkohan tuo oikein, vai olisiko se synti kääntää rukouksia kansan kielelle? Puoli vuosi sataa on kulunut.

Hänellä ei ollut aseita, ja hän päätti kuolla tyynesti ja kärsivällisesti, niinkuin »Karitsan» tunnustajan sopii. Ensinnä hän kuitenkin tahtoi rukoilla Vapahtajaa. Hän lankesi siis polvilleen arenalle, pani kädet ristiin ja nosti silmänsä tähtiä kohti, jotka tuikkivat sirkuksen kattoaukon läpi. Tämä asentopa ei laisinkaan miellyttänyt joukkoa.

Kristus opetti tavan, millä lähestyä Jumalaa; hän se myöskin muunti vanhan testamentin uhrimääräyksen sydämen parannusvaatimukseksi. Mutta tottumuksesta on vaikea luopua. Sen vuoksi ensi kristityt aineellistuttivat uhrin allegoriian Kristuksen kuolemassa ja kutsuivat sitä uhriveren takeeksi ilman vaatimusta, että ihmisen myöskin on elämällään seuraaminen Vapahtajaa.

Hetken perästä sanoi Bengt miettiväisenä: "En tunne paljon Vapahtajaa enkä hänen sovitustaan en nyt tarkota, että kiellän hänet, sillä minä en usko, mutta en myöskään ole uskomatta, olen oikeastaan niin vähän ajatellut noita asioita, mutta kun kuulen sinua, kun näen sinut, Ester, silloin tuntuu, että Vapahtajaa kannattaa seurata..."

Enempää ei hän saanut sanotuksi, sillä itkunpuuska alkoi äkkiä tärisyttää hänen rintaansa. Hänet valtasi vastustamaton halu heittäytyä maahan kiittämään Vapahtajaa armosta ja ihmeestä. Samassa he kuitenkin saapuivat kotiin. Palvelijat, joille orja edeltäkäsin oli lähetetty viemään sanaa, olivat kaikki vastassa.