United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !
«Tallikamari!« sanoi Johannes itsekseen, kun hän Annan rinnalla kulki. «Ennen lapsena oli porsas minulla leikkikumppalina; nyt olen minä aikamies, ja nyt saan tovereikseni hevosia«. Sanaa toisilleen sanomatta lähestyivät he majurin asuntoa. Päivä oli pian puolessa. Muutama askele vielä, ja he olisivat olleet matkansa päässä. Silloin tuli heitä vastaan joukko herroja ja naisia majurin asunnosta.
Kun sinä kannustit minua siihen virkaan, jonka puku nyt on ylläni, kerroit sinä minulle niiden miesten pyhästä elämästä, jotka voimansa uhraavat tiedon etsintään ja sinä oletkin hankkinut tovereikseni tietämättömän ja aistillisen joukon, jolla ei ole muuta tietoa lainkaan kuin mitä karkeimpia petoksia sinä puhuit minulle miehistä, jotka kieltäytyvät kaikista maallisista nautinnoista omistautuakseen jaloille hyveille ja sinä työnsit minut joukkoon, jossa mitä alhaisimmat paheet rehottivat; sinä puhuit ystävistä, yhteisen hyvän harrastajista, näin kuinka he kaikkia pettivät ja harhaan johtivat.
Tovereikseni sain tällä kertaa kokonaista kuusi miestä, kaikki suomalaisia, joista puolet turkulaisia ylioppilaita. Liikkeelle lähdimme samalla espingillä, jolla olin vankini Tukholmaan tuonut. Mutta vastatuulen takia meidän täytyi toista viikkoa pysyä alallamme Vaxholmassa ja Furusundissa, kunnes vihdoin pääsimme Ahvenanmerellä oleskelevan Ruotsin laivaston luo.
Mutta minä jäin edelleenkin vihollisten valtaamaan Etelä-Suomeen, jossa omalla tavallani koetin olla hyödyksi isänmaalleni ja vahingoksi viholliselle. Lähdin siis kohta Armfeltin luota tultuani retkelle. Tovereikseni sain vänrikki Sahlmanin sekä viisi sotamiestä. Kuljimme ensiksi meikäläisten etuvartioston ohi Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen Nurmijärvelle päin.
Eipä suinkaan, sillä eihän minun tarvinnut muuta kuin vilkaista heihin tunteakseni heti heidät vanhoiksi tuttavikseni ja tovereikseni, veljikseni ja sisarikseni. Mutta koska he eivät näyttäneet ollenkaan muistavan minua, en minäkään tahtonut suotta itseäni ilmaista heille. Hyvä olikin, että en tehnyt niin.
Saatuani Jussi V:n ja lääket. kandidaatti L:n tovereikseni lähdemme iltahämärissä etsimään asianomaista taloa, joka on Shpalernajakadun varrella, lähellä vankilaa. Pihalla kohtaamme, tietysti sivilipuvussa, vartia Jakovlevin, joka näyttää olevan pikku hutikassa. Iloisesti tulee hän meitä tervehtimään ja neuvoo Afanasjevin asunnon.
"Sinun kanssasi, Elämä, tahdon leikkiä, koska muut eivät rupea tovereikseni." "Annikki ainoiseni, elä pyydä leikkiä Elämän kanssa. Se leikki on leikeistä turmiollisin", varoitteli Elämä. Mutta juuri sitä Annikki pyysi, sitä ainoata hartaasti anoi. "Oi Annikkini, miksi minun kanssani pyydät leikkiä?" kyseli Elämä. "Siksi että rakastan sinua", sanoi Annikki. "Oi suostu, Elämä, pyyntööni!"
Huhtikuun kuudentenatoista päivänä kutsuttiin minut kreivi Tauben luo, ja häneltä sain määräyksen lähteä jälleen Suomeen saaden samalla matkarahoikseni kolmekymmentä riikintaaleria. Tovereikseni sain kolme suomalaista talonpoikaa Turun saaristosta, jotka myöskin olivat viettäneet talven Tukholmassa.