United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Muuten ei Sutki asu Verhne-Suetukissa, vaan erään viinapolttimon luona puolimatkalla Minusinskista siirtolaan, ja hänen luonaan pitää Haapoja asuntoa. Palatessani Verhne-Suetukista pysähdyin Sutkin luona hänen hartaasta pyynnöstään pari tuntia. Hänellä oli kaksi suutaria luonansa työssä ja hän nauttii suurta luottamusta paikkakunnalla rehellisenä ja hyvänä suutarina.

Otan kun otankin ... mitäpä syntiä siitä minulle tulee, ja mitäpä se siellä maassakaan tekee, minä käytän sitä hyväkseni... Mutta peijakas, mikä se on?... Ah, Tuima-Jussi..." Tuima-Jussi tulee ja laulaa: "Napualla tappelussa, Suuressa veritaistelussa, Suomen urhot sutki noita Ryssän sotarutjakoita." "Kas sitä, siin' on mies, joka kulkee yöstämöimässä," sanoi Uoti, Jussin lähestyttyä.

Kuinka Haapoja tulee käyttäymään siellä, tulee kai aika näyttämään, mutta Sutki ennusti: "ei tuosta Matista ainakaan vielä ole miestä tullut ja tuskin tuleekaan". Hänen puheidensa mukaan oli Haapoja koettanut taivuttaa häntä alkamaan yksissä neuvoin harjoittaa vanhaa ammattia.

Ystävällinen ja vilkkaan luontoinen ollen, on hänen vieraanaan hauska olla, ja kun lampun valossa istuttiin teetä juomassa, unohti aivan mikä mies hän on ollut. Haapoja nauroi makeasti ajatellessaan mitähän Suomessa arvellaan kun kuullaan että Sutki ja Haapoja asuvat yhdessä. Minä luulen, sanoin minä, ettei erittäin suuresti luotettaisi tähän komppiin.

Siellä istui Sutki uskollisesti odottamassa, ja hänen jalkainsa edessä makasi mirre. Näiden kahden kesken oli rauha tehty. Ja rauha ja hiljaisuus vallitsi koko luonnossa. Ainoastaan lehtikertun laulua kuului viidasta ja ruisrääkän huutoa vainiolta. Ennen auringon nousua oli Severin ja Mari taas rannalla ja veneessä. Nyt oli kokeminen, miten lahnat olivat kesytetyt. Pian jouduttin paikalle.

Ja kissa, joka mielellään liikkui, missä emäntä liikkui, ei tahtonnut olla huonompi sekään. Paitsi sitä oli se Sutkin pahin riita kumppani ja harmittavainen kiusan tekiä. Sillä usein, kun Sutki-parka ei tiennyt aavistaakan pahaa, lensi kissa jostain loukosta vasten sen silmiä ja iski sille oiva korva-puustin. Mutta kun Sutki tiesi olla varoillansa käänsi se kissan lyötäväksi tuuhean häntänsä.

Ja mirri oli tytyväinen, kun sai sitäkin käpälällänsä vempahuttaa. Ja nytkin, vaikka isäntä ja emäntä saapuivat rannalle kaikessa hiljaisuudessa, tuli kissa ja koira sinne täydessä tappelussa. Se tappelu kuitenkin oli pelkkää ystävyyttä, vaikka Sutki välin ärjyi kissan kovissa kourissa.

Hieno savun vaippa oli levinnyt sen yli, niin ettei esineitä selvästi selittänyt toisella rannalla, muuta kuin että ne olivat korkeat ja kukkulaiset. Aurinko hohti punaisena savusumun läpi ja oli laskemaisillaan kukkuloiden taka. Talon koira, Sutki, joka aina seurasi isäntää, mihin tämä vain meni, seurasi häntä nytkin rannalle.

Haapoja istui viime talven Ishimin vankilassa ja lähetettiin sieltä itä-Siperiaan. Kun lisään että Sutki elänee Verhne-Suetukissa, niin olen maininnut tunnetuimmat pahantekijät Suomesta. Siihen loppupäätökseen ovat kaikki varkaat tulleet täällä, ettei ollenkaan käy tavalliselta varkaalta laatuun varastaminen Siperiassa.

Ensimmäinen, joka kuuli heidän tulonsa, oli tietysti talon tarkkakuuloinen koira Sutki. Se haukahti muutaman kerran ja lähti vastaan otolle. Severin näki sen jo kaukana tulevan liehakoiden. Se oli uusi pistos hänen mielessänsä niistä monesta samanlaisesta, jotka hän oli tänäpänä tuntenut. Hänen oli mahdoton käsittää, kuinka Sutki oli iloinen hänen kotiin tulostansa, hän kun oli niin sortuneena.