United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä ajattelen, että katolinen oppi joka olennoltaan on sokeaa uskoa, vastakohtana evankeliselle opille, joka on valistunutta uskoa vielä satoja vuosia uskonpuhdistuksen jälkeen itsepintaisesti riippui ihmisten mielissä kiinni, niin että kirkon muoto ja henki kyllä olivat lutherilaisia, mutta kansanusko sitävastoin pohjaltaan katolinen.
Sillä niin suuri oli luterilaisuuden voima tänä kuohuvana aikana, jolloin valtakunnat ja kansat sen hyväksi uhrasivat onnensa ja elämänsä, että halvin ja typerinkin hehkui palavaa intoa ja sokeaa vihaa paavia ja hänen miehiään vastaan minkä karkeat, mutta luonnontuoreet vanhat virsikirjamme yllin kyllin osoittavat.
Hän rukoili Jumalata armahtamaan tuota onnetonta, sokeaa miestä eikä iskemään häneen pyhän vihansa liekehtivää vasamaa. Niin hän rukoili, katsahdellen ylös korkeuteen, ja ihmeellinen tuli säteili hänen silmistänsä ja hänen otsallansa väikkyi taivaallinen valo. Mutta katso: Juhani vaikeni, hän vaikeni, vaikka mulauttelikin silmiänsä vihaisesti viistoon neitosta kohden.
Uskoa taikoihin ja kummituksiin pilkkasi ja moitti hän yhtenään ja ylimalkain ei hän uskonnonkaan suhteen sallinut sokeaa, ajattelematonta uskoa.» »Toinen puoli Juteinin runoilijaluonteessa on lapsellinen, viaton iloisuus.
Sillä välin kuin sinä venettäsi puhdistat, minä käyn katsomassa sokeaa Leenaa sanoi Helka. Oli aina hauska käydä kalastajan mökissä. Sokea muija istui siellä kudin kädessään niin iloisena ja lempeänä kuin auringonpaiste, ja aina hän kertoi jonkun hauskan kertomuksen rikkaan muistonsa tyhjentymättömästä varastosta. Hän osasi myöskin lauluja ja satuja äärettömän paljon vanhan vanhoista ajoista asti.
»Etelässä meri on epäilyttävän näköinen», huusi hän ja lisäsi hetken kuluttua: »Maan puolella näyttää selvemmältä.» »Olkoon menneeksi, sir», lausui Hoseason Alanille, »me koetamme teidän osoittamaanne tietä. Mutta minun mielestäni voisin yhtä hyvin uskoa sokeaa viuluniekkaa. Rukoilkaa Jumalaa, että olisitte oikeassa.»
Päin hieta-aavikkoon, äänettömään, kuolleeseen ja autioon. Niinkuin umpisokko toista sokeaa, kohtalotar ihmislasta johdattaa. Kuiva hiekka lentää kautta aavikon. Vuori rautaisinkin kerta hietaa on.
»Voi tuota sokeaa noita-parkaa», kuiskasi Trois-Eschelles, katse täynnä jumalista hartautta ja surkuttelua kumppanilleen Petit-André'lle, »häneltä on nyt mennyt hukkaan paras tilaisuus hyvittää kuolemalla muutamia ilkeitä loitsukonstejansa, autuaan St. Franciscuksen vyönuora kaulassaan!
Koko perhe näytti onnelliselta, ja kaikki oli eloa ja iloa. Sokeaa ei tänä iltana seurassa näkynyt. Viisi päivää häitten edellä. Vaikka maanantai hauskasti ja iloisasti loppui, heräsi Emilia kuitenkin tiistai-aamuna voihkaten: "taaskin olen yhden päivän lähempänä tuota hirveää hääpäivää!" Aamupuolella tuli Algernon'ilta kauniita lahjoja.
Bertelsköld seisoi yhä vielä huoneensa parvekkeella, sydämessään ivallisesti nauraen herkkäuskoiselle roskaväelle, jonka sokeaa vihaa hän osasi niin hyvin käyttää tarkoituksiinsa. Hyvin käy, sanoi hän itsekseen. Huomenna merkitsee nimeni Tukholmassa vapauden puolustajaa ja tuon tyhmän roistoväen hartioilla minä tahdon kiivetä niin korkealle, että itse majesteetti on vapiseva... Vihdoinkin!