United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan päivän valjetessa laajenet Ja sydämeni joka sopukan Sä puhdistat kuin kesätaivahan, Niin koko elämäni valaiset. Vaan illan tullen, ilman viileten Ja lempipäivän maassa sammuen, Mik' onpi silloin iltarusko tuo? Ikuisen lemmen aamukoi se on, On juhla-aamu, joka lepohon Tomusta kutsuu meidät Luojan luo. En lempiä mä tahtois Teater'lavalla, En kihloja myös kantais Tytöllen kirkossa.
Kiitokseni armostasi Sull ijäti nouskohon, Jumalani! Taas laupeudestasi iloita saan, Sinä puhdistat sydämmein kokonaan. Friidan laulaessa oli etukannella kaikki hiljennyt. Merimiehet kävelivät varpaillaan ohitse. Masinisti asettui koneruuman luukulle kuuntelemaan ja uninen ravintolaneiti pysähtyi kyökkihytin ovelle ja lakkasi kovaäänisesti torumasta lakasijapoikaa.
Sillä välin kuin sinä venettäsi puhdistat, minä käyn katsomassa sokeaa Leenaa sanoi Helka. Oli aina hauska käydä kalastajan mökissä. Sokea muija istui siellä kudin kädessään niin iloisena ja lempeänä kuin auringonpaiste, ja aina hän kertoi jonkun hauskan kertomuksen rikkaan muistonsa tyhjentymättömästä varastosta. Hän osasi myöskin lauluja ja satuja äärettömän paljon vanhan vanhoista ajoista asti.
*Kroll*. Sinä olet uneksija, Rosmer. *Sinäkö* ne valutat? *Sinäkö* ne puhdistat? *Rosmer*. En, ystäväni, minä koetan vaan herättää, ihmisiä siihen. Itse heidän täytyy se tehdä. *Kroll*. Ja luuletko sinä heidän kykenevän siihen? *Rosmer*. Luulen. *Kroll*. Omin voimin siis? *Rosmer*. Niin, ihan omin voimin. Muuta voimaa ei ole. Onko tuo puhe soveliasta papille? *Rosmer*. Minä en ole enää pappi.