United States or Tuvalu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja sentään on kuin palais syksynpuistot, puutarhat kummat tuoksuis tulvanaan, ja vieris virrat oudot, virransuistot, kaupungit nostais kaukotornejaan, kun syttyy sydämessäin jälleen muistot nuo armaat kaksin-olon autuaan, ja on mun kera nainen musta, muudan, mi paista ei kuin syksyn kylmä kuudan.
Mutta rakas Jumala, joka itsekullekin luoduistansa lahjoittaa ihanan ilon ja autuaan ajan, ihmisestä alkaen alas pienimpäänkin koppiaiseen asti, on vakaalle, kärsiväiselle kuusellekin hankkinut palkan, joka on yhtä ihastuttava kuin keväinen ilma ja päivän paiste.
Sun silmäyksiäs' en kärsiä Ma voi! Mun veren' hyytyy! Huu! ! KITKA. Tänneppäin etsimähän maljaani! NYYRI. En lähde vielä. Näyn autuaan Suon silmän' ensin nähdä! Loistehen Nuoruuden tämä näky antaa niille! KAARLO. Voi tänne, tänne hyvät ystävät! V
Mut vait oli impeni kaino, Katsahtain korkuuteen, Ja poskellans kyynele kiilsi Helmenä kirkkaana. Mun käteni ihanast' eksyi Kiharains mustaan yöhön. Niin vietimme lempeäss' laaksoss' Päivämme autuaan; Me varjossa valkean tuomen Istuimme ruohistoss', Ja läheni kesänen ehtoo, Sunnuntai-ehtoo tyyni.
Autuaan äitisi kuoltua, jonka liian aikaista poismenoa vieläkin suremme, en muista olleeni niin content ja hyvällä mielellä kuin tähän aikaan. Jokaisen ihmisen elämässä on aika, jolloin hänen olentonsa ja sisällinen luontonsa ikäänkuin muuttuu ja toiseksi vaihtuu.
Ja minä tahdon heitä heidän maassansa istuttaa; niin ettei heitä enään temmata pois maastansa, jonka minä heille antanut olen, sanoo Herra sinun Jumalas". Tämän autuaan ajan niin toivotti kirkkoherra nähköön kumminkin ristinlapsi vielä elävin silmin Saksan maassa, ja jos vanhat tuolla kurjuuden ajalla otettaisiinkin pois, niin valmistakoon heille Jumala kuitenkin vielä suurempaa kirkkautta taivaallisessa Jerusalemissa.
Ensimäiset ajat vihkimyksen jälkeen ihminen elää autuaan onnellisena ja tuntee itsensä turvatuksi niinkuin se, joka on saanut oman kodin itsellensä laitetuksi. Mutta sitten tulee katastroofi: korkeampi minä häviää näkyvistä. Tämä tapahtuu joko samassa elämässä tahi ainakin ihmisen syntyessä uudestaan maan päälle.
Hän luki kovalla äänellä ja puhtaasti eikä liian nopeasti. Juhana istui vieressä penkillä; kun ensimäinen värssy oli luettu, pani hänkin kätensä ristiin. Kuuliko hän enemmän vai näki, hän vain istui hämmästyneen ja autuaan näköisenä kuin hyvä lapsi Jumalan valtakunnan portilla.
»Ja vanhaa armollista herraa ei herra junkkariherra parooni, täytyy kai sanoakseni enää ole tavannutkaan elossa. Olette tullut liian myöhään autuaan vainajan silmiä sul » Hän pysähtyi keskelle sanaa ja puristeli kiihkeästi kellonperien merenkultaista sydäntä, sillä Boleslavin katse, joka tuimana ja uhkaavana oli kiinnitetty hänen kasvoihinsa, alkoi saattaa hänet levottomaksi.
Ja sinnepä he olisivat päässeet, jos en olisi saanut kuulla tuota kunnon ystävän ääntä kappelin pylvään takaa, joka mahtoi olla itse autuaan Annan ääni vaikka kuinka olisin mahdollinen, että se Pyhä neito minulle puhuisi! taikka kumminkaan ei se voinut siinä paikassa päästä kuuluviin ilman sen pyhän neiden luvatta ja suostumuksetta ja siitä lupaan asettaa hänen alttarilleen vaksikynttilän, niin pitkän kuin tää minun metsäpuukkoni.