United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja antakaat minun istua ja kuunnella, niinkuin minun oli tapa ennen". Hän ei koskenut Miss Dartle'en eikä tuoliin, jolta tämä oli noussut, vaan istui likelle harppua. Miss Dartle seisoi vähän aikaa sen vieressä, omituisella tavalla osoitellen soittamista oikealla kädellänsä, mutta kieliä näpähyttämättä. Vihdoin hän kävi istumaan, veti harpun luoksensa pikaisella liikunnolla ja soitti ja lauloi.

Ei koskaan sitä, vaan tanssiaisia, soittamista, laulamista, runojen sepittämistä, osanottoa piiriratsastukseen ja niin edespäin, oman talon rakentamista ja oman itsensä tekemistä kuninkaaksi, huolimatta laisinkaan siitä, mitä on kuningas ja mitä ihminen. Ihmisen koko etevämmyys on ajattelussa. Sentähden on ajattelu luonnostaan ihmeteltävää ja ilman vertaa.

Ehkä kirkkoherra ei tahtonut sallia soittamista isolla kellolla, oli hänellä kuitenki sydämellinen tuntoisuus, ja vaikka ei taidettu nähdä sitä hänen päältänsä, odotti hän yhtä levottomasti peräänetsimisen loppua, kuin joku toinenki.

Saarna-asiasta käsitettiin Sakarin puhuvan. Uskonnollista hereille soittamista se siis tarkoitti, arvelivat uskovaiset ja ihastuivat. Kukapa pappi tekisi niin: valvoisi kuin paimen yölläkin, soittaisi hereille, ja kun kokoonnuttaisiin, niin julistaisi sanaa ja jakaisi lohdutusta. Hän soitti siinä yösydännä ja valvoi siis kylän paimenena.

Vaan jos mieli päästä uuden soittotaidon alkuun, tarvitsi ensin saada täytetyksi kaksi tärkeätä ehtoa. Ensin piti saada itselleni viulu. Sitte oli tarpeen ahkeraan kuunnella n.s. "pelimannien" soittamista. Monien hankaluuksien ohessa saatoin kutakuinkin täyttää molemmat mainitut ehdot. Soittokalu oli itseni tehtävä. Vaan eipä se niin helposti käynytkään päinsä. Useat kokeeni menivät pilalle.

Ei löydykään semmoinen valssi, jota minä en taitaisi soittaa! Mutta: ensin vatsaan jotakin. Sen jälkeen se kävelee iloisesti. Ensin kaffe... Ilman kaffe minä en teke mitään... Eikä Mimmi Rumfelt sitten enää soittamista muistanut.

Hän meni nyt tämän luo ja tarjosi hänelle urkujen soittamista puolipäiväsaarnan ajaksi. Vanhus nauroi aivan autuaana ja sanoi viimein, puhuen niinkuin aina lyhyissä poikkinaisissa lauseissa. "Niin, siitä voivat nuoret ihmiset jotain oppia, jos tahtovat. Minä olin puolen kolmatta vuotta ala-urkunistina Wiipurissa, he, he.