United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt oli portti auki, piha täynnä hevosia, rekiä ja poron pulkkia.
Niin kauan kuin Lauri alusta talven teki kelkkoja, suksia ja muutamia pienempiä astioita, niin ei kukaan pitänyt sitä minäkään, vaan kun hän kevättalvella teki rekiä, sahrapuita, karhinpuita, haravoita ja viikatevarsia ja ne kaikki oivallisia, niin kyläkunta rupesi äitiäni kadehtimaan.
Yhtenä paminana oli kartano, kun ihmiset pälisiwät, luokat kolahteliwat, aisat rämähteliwät ja hewoset hirnahteliwat, miesten hewosia waljaista riisuessa ja sijotellessa rekiä, joihin he sitoiwat hewosensa kiinni ja joille he laitteliwat loimia ja syömistä. Kylmettyneine kenkineen ja kylmine turkkineen työntäysi wäki huoneisiin, jotka niin täyttyiwät, ettei siinä ollut käden eikä jalan sijaa.
"Koiria ja rekiä?" kapteeni matki, "Ahaa," hän lisäsi vähän ajateltuansa, "sinä olet oikeassa, Hannu hyvä! Niistä olisi kyllä meille suurta hyötyä talvimajoissamme, mutta mistä saisimme niille ruokaa?" "Heittäkää se minun huolekseni, herra kapteeni!" Hannu vastasi. "Eskimokoirat eivät ole mitään herkkusuita, ne syövät mitä hyvänsä, karhun- ja hylkeenlihaa, vieläpä kalanpäitä ja muuta törkyä.
Ritarit olivat pian pystyssä ja pihalla, missä hämmästyksellä katselivat tulijoita, joitten re'et kulkivat kukin ainoalla jalaksella ja joitten hevoset ajettiin kukin ainoalla ohjaksella. Kohtapa havaittiin, että ensimäisen sanan tuoja oli liikoja nähnyt: sillä rekiä oli ainoastaan kymmenkunta, eikä kussakaan kuin yksi henki.
Sen ohessa hän oli nöyrä ja hyvänsävyisä olento, kujeili, vehkeili ja laski leikkiä lakkaamatta; hän oli lapsi mieleltään ja ajatuksiltaan, niinkuin moni muukin Lappalainen. Hänelläkin oli hyvät puolensa. Hän oli erittäin kätevä tekemään rekiä, suksia, lusikoita ynnä muita tarvekaluja poron sarvista, taitava hän oli kalastamaan ja riekkoja pyytämään, auttoi naisväkeä porojen lypsämisessä j.n.e.
Syvä hiljaisuus vallitsi ylt'ympäri, silloin tällöin kuului vain kuorsaus taikka koiran murina, jota makuutoverinsa oli nyhjäissyt. Punertava hohde idän puolella ilmoitti aamun lähenemisen, eikä tähän asti mikään ollut häirinnyt makaavia, mutta nyt joku nuuski rekiä ja koki yhtä ja toista viskata kumoon. Kumajava läähötys kuului; koirat heräsivät ensiksi, ja sitten valpas Hannu.
Isäntäkin katsahti kenkiin ja aivan todellakin ne heiluivat. Arvasi hän, ettei ne sentään illalliseltaan heilu ja jatkoi hämmästymättä tointaan. "Pojat, nouskaa pois, nouskaa pois. Kalle, sinä myös. Alkakaa laittaa rekiä, päivän tultua pääsee heti lähtemään.
Tuon tuostakin oli tiemme varrella hajonneita rekiä, ja kovia koskia myöten on kuletus tietysti vieläkin hankalampaa. Mutta hätä pakottaa riehumaan, sillä rajan takana ei ole viljan saannista puhettakaan ja kaikki leipäaine täytyy kulettaa sinne Pietarista. Sieltä ne olivat nämäkin elot tulleet hätää lievittämään.
Mutta kun kaikki kuormat ovat kylki kyljessä kiini, syntyy siitä semmoinen paino, että on mahdoton ankarimmankaan tuulen saada pahasti rekiä virraamaan. Niin arveli Kölliskö ja siinä oliki hän oikeassa. Muut hevoset olivat jo asetetut paikalleen riviin paitse nuori Raudikko, joka vielä seisoi sauran vieressä.