United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Luultavasti ei kelpaa meidän reetkään kuin korkeintaan Siuruaan asti, sieltä kotoa kai se otetaan rekikin. Uulo saa valita nyt jo hevosen ajokkaakseen, Ukonko vai Jymyn hän ottaa. Sillä menköön kirkolle, oritta ei anneta, sanoi isäntä. Tuskin kelpaa muut kuin ori tai Nella. Kyllä kelpaa, kun minä olen kotona lähtiessä, tai muutoin hiihtävät suksilla. Jos se tekee tappelun? Se ei kauan kestä.
Sitten loikkasi juoksuun, kun rekikin alamäessä takaapäin kiirehti. Aidan selällä istui harakka. Se hyppäsi siitä seipään nenään ja päästi imelän naurun... »No kylläpä sillä nyt on lysti ... tyhjän naurajalla», mutisi Matti ja riuhtoi tammaansa parempaan juoksuun ... »etkö sinä ymmärrä, kun sinulle harakatkin nauraa !»
Mutta eräänä kevät-talven iltana nähtiin se kumma, että kartanolle ajaa tomautti hevosella eräs mies. Hevonen oli varustettu senkin seitsemänlaisilla heluilla ja kulkusilla; komea oli rekikin, jossa uljaasti puettu mies istui. Kartanolle ei voitu tuntea, kuka tulija oli. Kun pikku tuvan ovi aukeni ja vieras astui sisään, havaittiin hänen olevan Marttalan Matin.
Tietysti ruokaneuvoja, sanoi Auno, mutta kunhan tässä saadaan aamiainen suuhun, niin kerjetäänpähän sittenkin yksi kontti saada täyteen. Ja mitäs me konttisillamme ruvettaisiin kantamaan, kun meillä on hevonen! Hevonen on, mutta rekeä ei lastuakaan, sanoi Mikko. Ja jos olisi rekikin, niin häntäänkö sen sitoisi, kun ei ole länkiä eikä luokkia. Niin tosiaankin! virkkoi Auno.