United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Maksettuaan päivällisestä ja odottaessaan rahoja takaisin hän ajatteli, että kovin paljon tämä kaikki nyt tuleekin maksamaan, päivälliset, huoneet, portierit, ja muisti myöskin ohimennen tähtitieteen, ja että hän oli joskus päättänyt supistaa menonsa äärimmäisen vähiin, mutta nyt oli kaikki ikäänkuin muuttunut: hänellä oli ihan toinen elämänhalu, ei pilventakainen, vaan täkäläinen; hänellä ei ollut enää epäilyksiä siitä, mikä hänen oikea alansa on, kaikkeen hän tunsi halua, ihan niinkuin Uuno oli sanonut: mies on jokapaikassa alallansa.
Eugen oli vähän ihmeissään päivällisestä, hän kun oli tottunut hienoon ruokaan, mutta ei virkkanut mitään, söi hyvällä ruokahalulla ja näytti hetken hurmiossa olevan yläpuolella kaiken maallisen. "Olitko tyytyväinen ruokaan, armaani?" kysyi Dora, kun he nousivat pöydästä.
Hän päätti olla puhumatta siitä mitään, sillä tavoin se ehkä parhaiten unohtuisi. Päivällisestä täytyi kumminkin pitää huolta. Hän lujensi mieltään, nosti päänsä pystyyn ja meni keittiöön. Laitetaankin vain hernesoppaa ja pannukakkua. Laitetaan! Miina oli jo vallan tyyntynyt, suupielissä vielä vähäisen nytki, mutta Selma ei ollut sitä huomaavinaan. Kello löi yhtä. Aarnold tuli kammaristaan.
Huomisesta päivällisestä ei sinun tarvitse huolehtia; Emelie ei odota mitään erinomaista tilapäisistä päivällispidoista, voivathan ne kuitenkin olla yhtä hyvät kuin muutkin, jos tahdomme nähdä vähänkään vaivaa niiden tähden. Soisin Emelien usein käyvän meillä ihan yksinkertaisesti.»
Myrsky kesti Lauantain päivällisestä Maanantai yöhön, jolloin se päivän vaaletessa laimentui täydelliseksi tyveneksi; siellä täällä kohoili vielä joku hyöky laine. Samana päivänä laski Pappilan rantaan väellä täytetty talonpoikanen viisi-soutu papin valkosen veneen asemesta, jota kotiin odotettiin.
Täällä on, herra upseeri. No käske sisään, kuului vihainen ääni. Astukaa tuosta ovesta, sanoi sotamies ja ryhtyi heti jälleen samovaaria laittamaan. Toisessa huoneessa, jota valaisi katosta riippuva lamppu, oli pöytä ja sillä jäännöksiä päivällisestä ynnä kaksi pulloa. Sen ääressä istui upseeri, kotinutussa, joka ruumiinmukaisesti peitti hänen leveän rintansa ja hartiansa.
Tuskin olivat he lähteneet ennenkuin pikku Inkeri hiipi kyökkiin, jonne hän ennen ei ollut uskaltanut mennä; ja hän kurkisteli pöytien alle, hyllyille, ruoka- ja höystetavarakaappeihin. Sepä oli hauskaa; nyt hän sai hallita siellä. "Minä kyllä pidän huolta päivällisestä," sanoi hän iloisena. Mitä hän nyt valmistaisi?
Sitte on vuoro vieraantua päivällisestä ja näin vähitellen koko elämästä. Olisihan se oivallista, jos vähitellen taitaisi panna kaikki akkunan luukut kiini ja sitte hyvästi mailma".