United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toisinaan maito ei ilmau kun kolmannella päiwällä, eikä kaikitse wielä silloinkaan. Kuitenki pitää lapsi rinnalle pantaa, sillä sen tyhjäksi imentä jouduttaa maidontuloa ja wenyttää nännit ulommaksi, ja lapsella itsellä on imentä luonnollinen, mielentehty työ, jos mitään ei saa'kaan.
Vielä muitakin toisintoja löytyisi tähän yhteenkin runoon, joilla ei kuitenkaan tarvinne tätä jo ilmankin pitkää alkulausetta venyttää, vaikka nämät kaksi toisistaan eroavimmat jo senkin tähden piti pantaa, etteivät asian ymmärtämättömät luulisi Korhosen runoja tässä kokouksessa tahallaan muutetuksi, jos sattuisivat joita kuita kirjoitettuna käsiinsä saamaan eli muuten niitä rahvaassa vähän toisilla sanoilla kuulemaan.
Kiwulaisille lapsille pitää wesi alusta lämpimämmäksi tehdä. Pesosta otettua lapsi kuiwataan joutumiseen, ruumista hiwutetaan kuiwalla liinalla lämpimäksi, lapsi puetetaan ja pannaan maata, jos ei jo ole sitänä wanhempi. Rawinnosta. Kahdeksan tiiman paikoilla synty=ajan jälkiin pitää lapsi äitin rinnalle pantaa, olkaan jos ei maitoa.
Tästä viastansa muistuttaa myös eräs hänestä tehty runo, jota Rautalammilla jo Korhosen eläissä laulettiin ja joka, koska ei ole erittäin pitkä, sopinee tähänkin pantaa. Se kuuluu seuraavilla sanoilla: Vihtapaavo viisas miesi, Sanottava Suomen maassa, Muissa maissa mainittava, Ei ole etäällä käynyt Hakemassa harjoitusta; Kotona on koulu ollut Oman suvun suosiosta, Oman vanhemman opista.
Liiatenki jos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle pantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät suuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan heitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan sairas kuin tuhkurissaki.
Pettäjä pani pahaksi: "Olis taittu tarpeheksi Myydä kolmehen satahan Parahasen penninkihin, Pantaa vaivaisten varaksi." Jesus vastas vaimon puolest', Tunnusti tehnehen hyvästi, Vakaisesti vielä vannoi, "Kussa kaiken ilman alla Saarnataan minun sanani, Pitääpi teko tämäkin Aina muistossa oleman."
Santtu ihan kuin kuulematta toverinsa puhetta, otti kihlat ja kävi ne heittämässä Viijan helmaan. Liisa lähemmä istumaan ja hänen mielensä hehkui tarttua kelloon. Viija ei pitänyt kiirettä, avasihan verkalleen kukkaron luukun, mutta painoi kohta kiinni, kun kerkisi nähdä, että on siellä pari satamarkkasta ja kolme kunnollista sormuksen pantaa.