United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !


Samalla aikaa oli sinne myös kokoutunut väkeä oikein tungokseen, siinä oli soturien vaimoja, morsiamia, tuttavia ja muita uteliaita. Naispuolisille tuttaville tämä hetki näytti olleen jotenkin katkera, kun ajattelivat eroa armaistansa, kukaties iki pitkiksi päiviksi.

Kuin tuulessa juoksi hän tallinsillalle ja huusi Tapanille: "Tule sisään; vieraita tuli." "Keitä?" "Sulhaisia ja morsiamia." "Oletko järjelläsi?" "Olen... Tule nyt." Hälinä kuului tallinparvellekin Tapanin korviin. Ketähän väkeä siellä onkaan? Helan heleä ääni kuuluu yli muiden, mutta kuuluu sieltä karkeampikin ääni, vaikka poika kirkuu kuin veitsissä. Sulhasia ja morsiamia. Totta toisen kerran!

Silloin tällöin luuli Taavetti kumminkin muutamissa ihmisissä huomaavansa jotakin juhlallista, katoomatonta taivaallisen valon heiastusta, joka ei laisinkaan naurettavalta näyttänyt. Hän ihmetteli kauan, ketä ja mitä ne ihmiset olivat ja keksi, kuin keksikin viimein niiden olevan sulhasia ja morsiamia, jotka saapuivat kahtena eri olentona kirkkoon, mutta tulivat sieltä yhtenä takaisin.

Kosimispuuhissakin Esa ahkeraan mässäili. Morsiamia oli paljon. Nähtävästi ei hän naimista sentään ajatellut, vaan oli sekin jotakin kilpailua: rupesit vain todenteolla hakkailemaan jotakin arvokkaampaa talontyttöä, ilmestyi Esa sinne jonakin kauniina yönä ja ajoi sinut makuusijoilta tiehesi.

Hyvä, ettei hän muistele muiden morsiamia, huomautti Paavo Kontio, kuten joku toinen ehkä olisi valmis hänen sijassaan tällä hetkellä tekemään. Onko hän kaunis muuten? Ei, vastasi Pajalan herra raskaasti. Mutta minä luulen, että hän on uskollinen luonteeltaan.

Olkiseppeleellä koristettu morsian ei ollut pahantekijän näköinen, vaan muistutti paremmin vanhan ajan morsiamia, jotka hääpäivänä kirkkoon mennessään panivat ohdake-seppeleen päähänsä, muistutukseksi itselleen, ettei hää-ilonkaan riehunassa saa unhoittaa avioelämän tulevia suruja ja huolia.

Nyt saatiin taas välimiten kuulla hänen sydämellistä nauruansa, eikä hänen miettimisensä synnyttänyt hänessä surumielisyyttä. Tämän päivän iltapuolella allekirjoitettiin naimasovinto. Tuhansittain on ollut nuoria morsiamia, jotka vavisten ovat tuommoisena hetkenä tehneet samoin kuin hän; ihmettäkö siis, että meidän pelkäävä, epämielinen Emilia oli varsin kauhistuksissaan!

Alinomaa tuli hänen luokseen merimiesten morsiamia ja vaimoja kirjoituttamaan kirjeitä. Niinhän se on, että kaikesta opista on hyötyä itselleen ja muille. Olisipa hän kirjoitustaidon opittuaan ja kun veljeltään, joka kävi alkeiskoulua, oppi laskentoakin, päässyt puotineitsyeksikin. Puotineitsyen tointa toivoi Viion leski tyttärelleen. Muuta hän ei osannut ajatella sopivampaa.

Miten kunnioittavasti oli hän aina katsellut morsiamia, joiden oli nähnyt kruunu päässä astuvan pitkin kirkonlattiaa isänsä eteen vihittäväksi ja nyt oli hän itse aivan hän itse semmoinen morsian. "Muistatteko Tegnérin 'Ehtoollislapsia?" sanoi provasti-vanhus.

Kiitoksia, kiitoksia, kuului monesta suusta, ja emäntä lisäsi: Mitäs kirkkoon kuului? Hyvää vaan, maisteri oli saarnassa. Mikäs oli tästi, kysyi suutari. Kukas olet? vastasi kirkkomies. Oliko uusia morsiamia, tutkaili Maijastiina piika. Olihan niitä pari paria. Mäkelän Loviisakin taitaa jo miehen saada. Kenenkä hän sitten saa, kysyi Miinan Janne. Häppölän Villen.